Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Hilan johtaja riskinjakomenettelystä: "Askel maailmaan, jota emme tunne kovin hyvin"

Lääkekorvaukset   09.11.2016 10:00

STM,

Menettely koskisi avohoidon lääkkeitä, jotka ovat saaneet myyntiluvan, mutta eivät vielä korvattavaa hintaa.

Jos eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen lääkesäästöistä, Suomi ottaa käyttöön uudenlaisen riskinjakoon tähtäävän toimintamallin ensi vuoden alusta alkaen.

Tavoitteena on edistää uusien, innovatiivisten lääkkeiden saamista nykyistä nopeammin potilaiden käyttöön ja hallita paremmin näihin valmisteisiin liittyvää epävarmuutta.

Malli saattaa nopeuttaa esimerkiksi kalliiden syöpälääkkeiden saamista korvausjärjestelmään.

Esityksen mukaan lääkkeiden hintalautakunta voi hyväksyä lääkevalmisteen korvattavuuden ja tukkuhinnan ehdollisena,
jos lääkkeen käytön laajuudesta, terveyshyödyistä tai kustannusvaikuttavuudesta on vielä rajallisesti tietoa.

Malli koskisi avohoidon lääkkeitä, jotka ovat saaneet myyntiluvan, mutta eivät vielä korvattavaa hintaa.

Hintalautakunnan johtaja Lauri Pelkonen suhtautuu esitykseen varovaisen myönteisesti.

– Olemme ottamassa askelta maailmaan, jota emme tunne kovin hyvin. Tarkoituksena onkin, että ehdollista korvattavuutta koskeva päätös tehtäisiin tapauskohtaisen harkinnan perusteella, hän kiteyttää.

Pelkonen korostaa, että ehdollinen korvattavuus ei olisi kenenkään oikeus tai velvollisuus, vaan se edellyttäisi hintalautakunnan ja lääkeyrityksen yhteistä näkemystä.

Jos jompikumpi osapuolista katsoo, että sopimukseen ei ole edellytyksiä, sitten se ei toteudu.

Koska malli on uusi, sitä on tarkoitus kokeilla hallitusti. Alkuvaiheessa ehdollinen korvattavuus koskisi vain yksittäisiä lääkevalmisteita.

Riskinjakomallit yleisesti käytössä Euroopassa - Kokemuksista ei kuitenkaan ole tietoa

Erilaiset riskinjakomallit ovat yleisesti käytössä Euroopassa. Muiden maiden kokemuksista ei kuitenkaan ole juuri tietoa, koska lääkeyritysten ja viranomaisten väliset sopimukset ovat luottamuksellisia.

Myös Suomessa ehdolliseen korvattavuuspäätökseen liittyisi luottamuksellinen sopimus ehdoista, joiden avulla valmisteeseen liittyvää epävarmuutta seurataan ja hallitaan.

Sopimuksen ehtona voisi esimerkiksi olla, että lääkeyritys tuottaa lisäselvityksiä lääkkeen hoidollisesta arvosta, käyttäjien määrästä tai kustannusvaikuttavuudesta. Lisäksi yritys voisi joutua palauttamaan osan saamistaan korvauksista takaisin Kelalle, jos myynti ylittää tietyn rajan tai hoidolliset tavoitteet eivät täyty.

Esityksen mukaan lääkevalmisteelle vahvistetaan edelleen kohtuullinen tukkuhinta, jonka perusteella potilaan omavastuu, Kela-korvaus ja apteekin osuus hinnasta määräytyvät.

Mahdollinen yrityksen maksettavaksi koituva palautusmaksu ei alentaisi potilaan maksamaa osuutta lääkehoidon kustannuksista, vaan hyöty tulisi sairausvakuutusrahastolle.

– Todennäköisesti nämä lääkkeet kohdistuvat potilasryhmään, joiden lääkekustannukset ylittävät joka tapauksessa vuosiomavastuun. Siinä mielessä lääkkeen käyttäjä ei kärsisi tästä järjestelystä, Lauri Pelkonen huomauttaa.

Todellinen hinta jää piiloon - STM: "Tässä on ehdotukseen liittyvä suurin huoli ja ongelma"

Ehdotettu riskinjakomalli on herättänyt huolta siitä, että tieto lääkevalmisteiden todellisesta hinnasta jää pimentoon.

STM:n työttömyys- ja sairausvakuutusyksikön johtaja Liisa Siika-aho myöntää, että tässä on suurin ehdotukseen liittyvä huoli ja ongelma.

– Kyllähän se heikentää järjestelmän läpinäkyvyyttä. Todellinen hinta ei ole muidenkaan toimijoiden tiedossa, jotka tulevat kilpailevilla valmisteilla vastaavaan tilanteeseen, Siika-aho pohtii.

Myös Lauri Pelkonen tunnistaa ongelman. Hänen mukaansa riskinjakomalli voi kuitenkin mahdollistaa uusien lääkehoitojen saatavuuden nykyistä paremmin niitä tarvitseville potilaille.

Pelkosen mukaan uuden toimintamallin käyttöönotto yhdessä muiden lisääntyneiden tehtävien kanssa edellyttää hieman lisäresursointia hintalautakunnalle.

Kun uudesta mallista saadaan kokemusta, resurssien tarvetta arvioidaan uudelleen.

– Pyrimme järjestämään työmme niin, että uusi tehtävä ei ruuhkauta hintalautakunnan töitä.

Arkisto


Ehdokkaat eivät lisäisi EU:n valtaa terveyspalveluissa
28.05.2009 09:23

28.05.2009 09:23


Apteekit odottavat yhä eReseptiä testikäyttöön
28.05.2009 09:19

28.05.2009 09:19


Suomalaisten syöpäpotilaiden ennusteet parantuneet
28.05.2009 08:01

28.05.2009 08:01


Laihdutusvalmiste voi aiheuttaa maksavaurioita
26.05.2009 09:49

26.05.2009 09:49


Kuopio laajentaa verkko-opetustaan
25.05.2009 10:37

25.05.2009 10:37


Influenssapuhelimeen enää harvakseltaan kysymyksiä
25.05.2009 09:39

25.05.2009 09:39


Eduskunta kiisteli Lakesista
19.05.2009 20:18

19.05.2009 20:18


EY-tuomioistuin: Apteekkien omistusta voidaan rajoittaa
19.05.2009 11:35

19.05.2009 11:35


Ruotsalaiskauppiaiden lääkemyynnissä huomautettavaa
19.05.2009 08:40

19.05.2009 08:40


176 valmistetta mukaan lääkevaihtoon
18.05.2009 10:04

18.05.2009 10:04