Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Geriatri: Ali- ja liikalääkitys yleistä vanhuspotilailla

Lääkitys kuntoon   04.02.2016 12:23  INKERI HALONEN ISTOCKPHOTO

,

Kuntoutustyö menee hukkaan, jos asiakkaan lääkitys- ja ravitsemusasioita ei hoideta kuntoon, geriatri Heli Mattila sanoo.

Geriatrian asiantuntijalääkäri Heli Mattilan mukaan ali-ja liikalääkitys sekä ravitsemus vaikuttavat merkittävästi vanhusten vointiin.

Mattila vastaa lääkäripalveluista vanhusten hoivapalveluissa Kuopion perusturvan palvelualueella. Hänen yksikkönsä olivat mukana, kun Kuopiossa arvioitiin moniammatillisesti satojen asiakkaiden lääkityshoitoja.

Kokemus yhteistyöstä proviisorin kanssa osoittautui yksikköjen geriatrien mielestä hyväksi.

– Proviisorin tekemä työ on osa moniammatillista työtä, joka hyödyntää vanhusasiakasta. Hyvä yhteistyö nopeuttaa lääkärin ja myös kotisairaanhoidon työtä, Mattila kertoo.

Mattila toivottaakin farmasian ammattilaiset mukaan turvaamaan vanhusten hyvää hoitoa.

– Mitään ammattiryhmää ei voida tässä työssä sivuuttaa. Kaikki apu, mitä on saatavilla, on tärkeää.

Jos vanhuksen vointi on huono liiallisen tai liian vähäisen lääkityksen tai aliravitsemuksen takia, ei muusta kuntouttavasta työstä ole paljon apua, Mattila muistuttaa.

– Kaikki muu kuntouttava työ menee hukkaan, jos potilaan lääkityksen ja ravitsemuksen tasoja ei tarkisteta, hän sanoo.

Palvelusetelimalli on hyvä, säännöllisyys tärkeää

Kuopio on varautunut ohjaamaan ostopalvelumäärärahoja lääkitysarviointeja varten kuluvalle vuodelle. Myös palvelusetelimallia on pohdittu.

Mattila uskoo, että lääkehoidon arviointien palvelusetelikäytäntö sopisi loistavasti itsenäiseen elämään kykeneville asiakkaille.

– Tällainen matalan kynnyksen palvelu toimisi siinä potilasryhmässä varmasti hyvin.

Sen sijaan raskaammassa hoivassa, joko kotihoidossa tai asumispalveluyksiköissä, arviointipalvelu tulisi Mattilan mukaan kohdistaa säännöllisesti tiettyihin riskiryhmiin.

– Sekin on toki mahdollista toteuttaa myös palvelusetelin turvin, hän toteaa.

Mattilan mukaan yhteistyössä proviisori Jonna-Carita Kannisen kanssa tehdyt lääkehoidon arvioinnit vaikuttivat selvästi potilaiden vointiin. Omaiset olivat palveluun myös hyvin tyytyväisiä.