Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

EMA: Yhdistelmäpillerien hyödyt haittoja suuremmat

11.10.2013 15:25 ISTOCKPHOTO

Euroopan lääkeviraston (EMA) mukaan yhdistelmäehkäisyvalmisteiden hyödyt raskauden ehkäisyssä ovat edelleen riskejä suuremmat, eikä valmisteita ongelmitta käyttäneiden ole syytä lopettaa käyttöä.

Yhdistelmäehkäisyvalmisteiden käyttäjiä on kuitenkin syytä tiedottaa laskimoveritulppariskistä ja sen oireista, sillä kaikilla valmisteilla on pieni veritulppariski.

EMA:n tekemän selvityksen perusteella valmisteiden välillä on pieniä eroja riskin suuruudessa valmisteen sisältämästä progestiinityypistä riippuen.

Riski on matalin yhdistelmäehkäisyvalmisteilla, jotka sisältävät progestiinina levonorgestreelia, norgestimaattia ja noretisteronia. Arvion mukaan laskimotukoksen riski näillä valmisteilla on 5-7 tapausta 10 000 käyttäjää kohti vuosittain.

Riski arvioidaan korkeammaksi progestiinina etonorgestreelia ja norelgestromiinia sisältävillä valmisteilla, joilla riski on 6-12 tapausta 10 000 käyttäjää kohti vuosittain. Riski on suurempi myös seuraavilla progestiineilla: gestodeeni, desogestreeli ja drospirenoni, joilla se on 9-12 tapausta 10 000 käyttäjää kohti vuosittain.

Laskimoveritulpan riski naisilla, jotka eivät ole raskaana eivätkä käytä yhdistelmäehkäisyvalmisteita, on noin kaksi tapausta 10 000 naista kohti vuosittain.

Käyttäjän tunnistettava veritulpan oireet

Suomessa yhdistelmäehkäisytablettien käyttäjiä on noin 208 000. Noin puolet heistä käyttää neljännen polven ehkäisytabletteja ja vajaa kolmasosa kolmannen polven ehkäisytabletteja.

Ehkäisymenetelmää valittaessa on tärkeää punnita naisen yksilölliset riskitekijät. Veritulpan riskiä nostavat mm. tupakointi, lihavuus, ikä, migreeni ja laskimoveritulppien esiintyminen suvussa.

Valmisteiden käyttäjien ja terveydenhuollon ammattilaisten on tärkeää tunnistaa veritulpan oireet, joita ovat esimerkiksi kipu tai turvotus alaraajassa, äkillinen selittämätön hengenahdistus, hengityksen tihentyminen tai yskä, rintakipu sekä kasvojen, ylä- tai alaraajan heikkous tai tunnottomuus.

Yksikin näistä oireista antaa syyn hakeutua välittömästi lääkäriin.

ERJA ELO

Fimean tiedotteeseen ->