Noin viidessätoista apteekissa toimii etälääkärin vastaanotto. Vähänkyrön apteekin asiakkaat ovat palvelun tyytyväisiä, vaikka eivät sitä käytäkään.

Apteekkari Samuli Ojala sai herätyksen etälääkäripalvelujen järjestämiseen pari vuotta sitten.

– Vaasan yhteispäivystyksestä soitettiin apteekkiin ja kysyttiin, tiedämmekö me, miksi päivystykseen tulee paljon vähäkyröläisiä asioimaan ihan triviaaleissa asioissa kello 16 jälkeen.

Toki apteekissa tiedettiin. Ihmiset hakivat keskussairaalan iltapäivystyksestä hoitoa vaivoihin, koska eivät saaneet apua päivisin Vähänkyrön terveysasemalta. Lääkäriaikoja oli vaikea saada, sillä kolmesta lääkärinvirasta oli täyttämättä kaksi.

Tilanne heijastui myös Vähänkyrön apteekkiin. Tavalliset antibiootit ja kipulääkkeet seisoivat varaston hyllyllä, koska asiakkaat hakivat ne päivystyskäynnin yhteydessä Vaasasta.

Asiakkaat suhtautuvat positiivisesti

Samuli Ojala alkoi suunnitella etälääkärin vastaanottoa apteekkiinsa. Hän otti yhteyttä Fimeaan, etsi sopivan lääkärikumppanin, järjesti etäyhteyden vaatimat tilat ja laitteet.

Hän esitteli ideaansa myös alueen aktiivisille poliitikoille, jotka etsivät keinoja pienentää valtaviksi nousseita päivystyskuluja.

– Samana päivänä, kun avasimme etälääkärin vastaanoton maaliskuussa 2016, aloitti Vähänkyrön terveysasemalla kolmas lääkäri, ja ongelma tavallaan korjaantui. Haluan uskoa tämän olevan pelkkää yhteensattumaa.

Vähäkyrö on noin 4 600 asukkaan entinen kunta, joka liitettiin Vaasaan vuonna 2013. Asukkaat ovat suhtautuneet apteekin etälääkäripisteeseen positiivisesti.

– Suhtautuminen kiteytyy siihen, kun eräs vanha rouva taputti minua K-kaupan kassalla selkään ja kiitti palvelusta. Vaikka hän ei itse palvelua tarvinnutkaan, hänestä oli hyvä tietää, että lääkäriin pääsisi tarvittaessa.

Etälääkärin vastaanotolla käy asiakkaita harvakseltaan, tavallisesti alle kymmenen kuukaudessa. Kesäkaudella kävijöitä tuli päivässä parikin, koska terveysasema oli viisi viikkoa suljettuna.

Apteekki ei vaikuta hoitoon

Johtaja Eija Pelkonen Fimeasta pitää etälääkäritoimintaa hyvänä lisäpalveluna niillä paikkakunnilla, joilla lääkärin vastaanotolle on vaikea päästä.

Etälääkäripalvelun järjestämiseen apteekin tiloissa ei ole erillistä säädöspohjaa. Viranomaiset valvovat, että lääkkeen määrääminen ja toimittaminen pidetään visusti erillään toisistaan.

– Apteekissa pitää näkyä selvästi, että etälääkäritoiminta on apteekkitoiminnasta erillään. Emme halua keskustelua, että apteekissa generoidaan reseptejä lääkemyynnin lisäämiseksi.

Pelkosen mukaan apteekit ovat pitäneet tästä hyvin huolta ja järjestäneet asianmukaisesti myös etäpalvelun vaatimat tietosuojan ja intimiteettisuojan.

Vähänkyrön apteekki tarjoaa palvelua erityisessä vastaanottohuoneessa. Apteekin henkilökunta avaa asiakkaalle tietosuojatun etäyhteyden, mutta poistuu sitten huoneesta. Lääkäri päättää potilaan hoidosta ja lääkkeiden määräämisestä aina täysin itsenäisesti.

Apteekkien etälääkäritoiminta on vielä uutta, joten apteekit raportoivat kokemuksistaan Fimealle. Toiminta on ollut Pelkosen mukaan hyvin pienimuotoista, kyse on yksittäisistä potilaista.

– Apteekkipuolella tämä on mielletty vahvasti asiakkaiden palveluksi, hän sanoo.

Digipalvelu kasvava alue

Vähänkyrön apteekin yhteistyökumppanina toimii Terveystalo, jolla on paljon kokemusta uudentyyppisistä lääkäripalveluista.

– Digipalvelut ovat meille kasvava alue, mutta liiketoimintana ei vielä mitenkään merkittävä. Apteekkiyhteistyö on pienimuotoista, mutta chat-lääkäripalvelu on lähtenyt hyvin liikkeelle, kertoo Länsi- ja Keski-Suomen palvelujohtaja, sisätautilääkäri Joni Suomi.

Etälääkärin työssä on omat rajoitteensa, koska lääkäri ei voi tutkia tai aina edes nähdä potilasta. Tämän vuoksi Terveystalo palkkaa työhön kokeneita ammattilaisia, jotka pystyvät hahmottamaan potilaan kokonaistilanteen parhaiten.

Joni Suomi on itse yksi Terveystalon paristakymmenestä etälääkäristä. Heidät on erikseen koulutettu digilääkäreiksi, ja tukena on keskinäinen chat-tukiryhmä, josta saa konsultaatioapua lähes kellon ympäri.

Terveystalossa on tarkat sisäiset säännöt sille, millaista hoitoa voi etänä antaa. Etälääkärit eivät määrää lainkaan pääasiassa keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä eivätkä juurikaan antibiootteja. Poikkeuksena ovat naisten virtsatieinfektiot tai videokuvasta todettavat silmä- tai ihotulehdukset.

– Poskiontelotulehdusten tai keuhkokuumeiden hoitaminen etänä ei ole eettisesti kestävää. Jos potilaalla on vakavia oireita, kuten hengenahdistusta, rintakipua tai vatsakipua, hänet ohjataan välittömästi päivystykseen, Suomi kertoo.

Kaikkein yleisimmin etälääkärit hoitavat perussairauksiin liittyviä reseptin uusimisia tai määräävät laboratoriokokeita tulevaa lääkärikontrollia varten.

Viimeinen tönäisy puuttuu

Erikoislääkärin videokonsultaatiota käytetään myös toisen mielipiteen saamiseen.

– Asiakkaalle on voitu tehdä terveyskeskuksessa paljon tutkimuksia, mutta niin sanotusti viimeinen tönäisy on jäänyt tekemättä, Joni Suomi kertoo.

Sairauskertomukseen tutustunut etälääkäri voi kirjoittaa esimerkiksi lähetteen erikoissairaanhoitoon näkemättä asiakasta livenä.

Asiakkaat ovat olleet apteekkari Ojalan mukaan tavattoman tyytyväisiä siihen, miten heidän hoitonsa on lähtenyt etälääkärin konsultaatiosta vihdoinkin liikkeelle.

– Etälääketiede tasoittaa hienosti asiakkaan kotipaikan vaikutusta erikoislääkäripalvelujen saatavuuteen, hän sanoo.

Etälääkärin vastaanotto maksaa Terveystalossa 30 eurosta vähän yli 70 euroon. Asiakas voi hakea käynnistä Kela-korvausta. Joni Suomi näkee, että Kelan päätös korvausten maksamisesta on edistänyt etälääketieteen tarjontaa kaikilla yksityisillä lääkäriasemilla.

Työterveysasiakas chattaa mielellään

Keskustelijat uskovat, että tulevaisuudessa etälääketiede yleistyy ja mullistaa terveydenhuoltoa. Digiasiointi kiinnostaa eniten 20–40-vuotiaita, jotka ovat tottuneet ostamaan verkosta muitakin palveluja, vaatteita, ruokaa ja elektroniikkaa.

Terveystalon chatissa toinen tyypillinen käyttäjäryhmä ovat työterveysasiakkaat iästä ja sukupuolesta riippumatta.

Erinomaisen palautteen vuoksi Terveystalo suunnittelee interaktiivisuuden lisäämistä. Mahdollisuudet ovat rajattomat, sillä terveyden ja hyvinvoinnin omaseurantaan tarkoitettujen laitteiden ja applikaatioiden määrä maailmalla on valtava.

– Ehkä tulevaisuudessa diabeetikko lähettää mittaamansa verensokeriarvot itse bluetoothin avulla Terveystalon Oma Terveys -sovellukseen tai aktivisuusranneke syöttää automaattisesti tiedon työterveysasiakkaan liikkumisesta, Joni Suomi sanoo.

Samuli Ojala painaa tässä vaiheessa jarrua. Vanhempi väki tuskin innostuu uudesta teknologiasta, mutta he saattaisivat suostua siihen, että apteekki lisäisi esimerkiksi verenpaineen mittaustulokset potilaskertomukseen heidän puolestaan.

Apteekit tiukemmin terveydenhultoon

Asiakkaat kertovat apteekin tiskillä hyvinkin paljon elämäntilanteestaan ja terveydestään. Eija Pelkosen mielestä osa tästä terveystiedosta olisi hyvä välittää apteekista lääkärille ja terveydenhuoltoon.

Apteekit voisivat myös auttaa esimerkiksi niitä ikäihmisiä, joille tulee ongelmia kotimittauslaitteiden kanssa.

– Apteekkien osaamista kannattaa hyödyntää tulevissa sote-rakenteissa ja kytkeä apteekit tiukemmin terveydenhuoltojärjestelmään, Pelkonen sanoo.

Joni Suomi toivoo apteekkien ja muun terveydenhuollon välille palautejärjestelmää, joka lähettäisi automaattisesti ilmoituksen lääkärille, jos potilas ei ole hakenut esimerkiksi hänelle määrättyä verenpainelääkettä.

Montako etäpistettä Suomeen mahtuu?

Etälääkärivastaanottoja on tällä hetkellä noin viidentoista apteekin yhteydessä, mutta miten käy tulevaisuudessa?

Samuli Ojala arvioi, että viiden vuoden kuluttua niitä voisi olla maksimissaan satoja, mutta toisaalta 20–40-vuotiaiden ryhmä hoitaa etälääkärikäynnit luultavasti itsenäisesti omalta kotisohvaltaan.

– Apteekkien etälääkäripalvelut saattavat vakiintua apteekkien Terveyspisteiden yhteyteen, joissa etävastaanoton sujumista auttaa sairaanhoitaja joko lääkäriyrityksen tai apteekin palkkaamana. Silloin puhuttaisiin korkeintaan kymmenistä etälääkäripisteistä.

Eija Pelkonen ja Joni Suomi ovat samoilla linjoilla: määrää on vaikea arvioida tässä vaiheessa. Etälääkäriyhteyksien yleistyminen riippuu pitkälti siitä, millainen sote-järjestelmästä tulee eri puolilla Suomea.

– Sote-uudistus voi muuttaa lääkäripalvelujen saatavuutta paljon. Potilas voi saada ajan omalle lääkärilleen vasta kolmen viikon kuluttua ja meille hän pääsee vartissa. Ehkä tulevaisuudessa apteekki ja lääkäri ovat molemmat etäyhteyden päässä, Suomi arvioi.

Lisää aiheesta