Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

D-vitamiini unohtuu pienokaisilta

07.06.2010 08:20 IIRO KOSKELAINEN

, Kuva: Iiro Koskelainen

Suomalaisille lapsille annetaan yhä yleisemmin vitamiineja, ravintolisiä ja rohdosvalmisteita, mutta D-vitamiinia saa suositusten mukaisesti vain noin puolet alle kolmivuotiaista lapsista.

Lähes joka toinen suomalainen lapsi saa vitamiinivalmisteita, ravintolisiä tai rohdosvalmisteita, selviää tuoreesta väestökyselystä. Etenkin vitamiinien, mutta myös ravintolisien ja rohdosvalmisteiden käyttö on yleistynyt kymmenen viime vuoden aikana.

Kyselyn mukaan suomalaisista alle 12-vuotiaista lapsista vitamiinivalmisteita saa 37 prosenttia ja ravintolisiä tai rohdosvalmisteita 10 prosenttia.

Vitamiineista yleisimmin annettava on D-vitamiini, erityisesti alle kolmevuotiaille lapsille. Kuitenkin vain noin puolet alle kolmevuotiaista saa D-vitamiinia, vaikka heille suositellaan päivittäistä ja ympärivuotista D-vitamiinilisää. Yhteensä D-vitamiinilisää sai joka viides alle 12-vuotias lapsi.

Monivitamiineja yli 2-vuotiaille

Myös monivitamiinivalmisteiden antaminen lapsille on yleistä; niitä annetaan noin 15 prosentille lapsista. Monivitamiinivalmisteiden käyttö on yleisintä yli kaksivuotiailla lapsilla.

Ravintolisistä ja rohdosvalmisteista lapsille annetaan yleisimmin kalaöljy- ja rasvahappovalmisteita sekä probiootteja, kuten maitohappobakteerivalmisteita.

Kalaöljy- ja rasvahappovalmisteita saa kuusi prosenttia ja probiootteja neljä prosenttia lapsista. Probioottien käyttö on yleisintä alle kolmevuotiailla lapsilla, kun kalaöljyvalmisteita puolestaan annetaan yleisimmin 7−11-vuotiaille lapsille.

Tutkimus on osa laajempaa väestötutkimusta, jossa selvitettiin alle 12-vuotiaiden lasten sairastavuutta, oireilua sekä itsehoito- ja reseptilääkkeiden käyttöä.  Otoksena oli 6 000 suomalaista lasta, jotka poimittiin Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä satunnaisotannalla. Kyselyyn vastasi 4 032, joten vastausprosentti oli 67. Tulokset on julkaistu Pharmacoepidemiology and Drug Safety -lehden verkkojulkaisussa. (IK)

Artikkelin abstraktiin >

Arkisto


Väitös: Ikääntyneiden lääkehoidon turvallisuudessa puutteita
27.09.2019 08:25 ERJA ELO

Lääkitysturvallisuus 27.09.2019 08:25 ERJA ELO


Hoivakriisi lyhentää naisten työuria
25.09.2019 21:58 OLLI-PEKKA TIAINEN

Lääkitysturvallisuus 25.09.2019 21:58 OLLI-PEKKA TIAINEN


Apteekkari Sari Westermarck jatkaa kansainvälisessä luottamustehtävässä
25.09.2019 09:18 ELINA AALTONEN

FIP 25.09.2019 09:18 ELINA AALTONEN


Työikäisten lihavuus yleistyy
25.09.2019 08:40 ERJA ELO

diabetes 25.09.2019 08:40 ERJA ELO


Uniongelmien hoito vaatii kärsivällisyyttä
23.09.2019 12:38 NIINA JAAKKOLA

Lääkitys kuntoon 23.09.2019 12:38 NIINA JAAKKOLA


Käypä hoito -suosituksia saatetaan kääntää ruotsiksi
23.09.2019 11:52 ERJA ELO

Hoitosuositukset 23.09.2019 11:52 ERJA ELO


Valviran ylijohtajaksi kahdeksan hakijaa
20.09.2019 15:20 OLLI-PEKKA TIAINEN

Lääkitysturvallisuus 20.09.2019 15:20 OLLI-PEKKA TIAINEN


Työvoimapula pahenee – tietojärjestelmä Apottikin tarvitsee farmaseutteja
20.09.2019 14:12 OLLI-PEKKA TIAINEN

Työmarkkinat 20.09.2019 14:12 OLLI-PEKKA TIAINEN


Kelan pääjohtajaksi 40 hakijaa
18.09.2019 15:40 ERJA ELO

Nimitykset 18.09.2019 15:40 ERJA ELO


Ranitidiinia sisältäviä lääkkeitä vedetään pois apteekeista
18.09.2019 12:30 EMMI PUUMALAINEN

Lääketurvallisuus 18.09.2019 12:30 EMMI PUUMALAINEN