Brexitin vahingot selkenevät helmikuun alussa. Pahimmillaan Britannian sopimukseton ero EU:sta vaikeuttaisi lääkkeiden saatavuutta Suomessa.

Riippumatta siitä, saadaanko erosopimus aikaan vai ei, Britannian ja EU:n suhde muuttuu olennaisesti, kun Britanniasta tulee kolmas maa. Sopimuksettoman Brexitin jälkeen Britanniassa valmistettuja lääkkeitä kohdellaan unionissa samalla tavoin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa tai Kiinassa valmistettuja.

Lääkkeet pääsevät tullimuurista läpi, kun niiden myyntiluvat ja lopputuotteiden analytiikka on siirretty Britanniasta johonkin toiseen EU-maahan. Myyntilupien siirrossa on paljon työtä, sillä Britannia on ollut todella merkittävä tekijä sekä Euroopan lääkevirasto EMA:n koordinoimissa myyntilupaprosesseissa että kansallisissa tunnustamismenettelyissä.

– Britannia on hoitanut noin 20 prosenttia koko volyymista. Näitä tehtäviä on nyt jaettu muille Euroopan lääkeviranomaisille, kertoo lääkevalmisteiden arviointi -prosessin johtaja, LT Esa Heinonen Fimeasta.

Fimea on ottanut aktiivisesti tehtäviä vastaan. Kasvaneen työmäärän vuoksi virasto on jo rekrytoinut parikymmentä uutta työntekijää hoitamaan myyntilupia, lääketurvatoimintaa ja tarkastuksia.

– Suomalaisten lääkeviranomaisten laajaa osaamista ja aikatauluissa pysymistä arvostetaan maailmalla. Fimealla on lisäksi erityisosaamisalueita, kuten kehittyneet terapiat ja biosimilaarit, Heinonen kertoo.

Lääkkeiden saatavuus uhattuna

Lääkkeiden saatavuus saattaa vaikeutua maalis-huhtikuun taitteessa, jos Britannia lähtee EU:sta ilman erosopimusta.

Britannia on merkittävä lääkkeiden valmistaja Euroopassa. Saarivaltiosta tuodaan joka kuukausi 45 miljoonaa lääkepakkausta muualle Eurooppaan, toiseen suuntaan kulkee 37 miljoonaa pakettia.

Lääkkeiden saatavuutta koskeva uhka on todellinen ja se pitää ottaa vakavasti.

Sopimuksettoman Brexitin seurauksena Britannian ja EU:n välille saattaa nousta yhdessä yössä tullimuuri, jonka taakse lääkekuljetukset jumittuvat. Jos erosopimus saadaan aikaiseksi, lääkkeiden liikkuvuus on mahdollista siirtymäajan loppuun eli 2020 loppuun saakka.

Suomessa on myynnissä noin 350 lääkevalmistetta, joita valmistetaan ainoastaan Britanniassa. Niistä noin 280 on tarkoitettu ihmisten käyttöön ja loput 70 ovat eläinlääkeitä.

Joukossa on myös harvinaisia ja elintärkeitä lääkkeitä esimerkiksi tiettyjen syöpien ja muiden vakavien tautien hoitoon.

– Lääkkeiden saatavuutta koskeva uhka on todellinen ja se pitää ottaa vakavasti. Viranomaiset ja lääketeollisuus tekevät parhaansa riskien minimoimiseksi, mutta voi olla, että joihinkin lääkkeisiin saattaa tulla saatavuusongelmia, varoittaa
Heinonen.

Varastotilanne selviää helmikuussa

Fimealla ei ole tarkkaa tietoa siitä, ovatko Suomessa toimivat lääkeyritykset tai lääketukut varastoineet oma-aloitteisesti ylimääräisiä lääkkeitä toimituskatkosten varalle.

Brexitin vaikutukset lääkealalle selkiytyvät helmikuun alkuun mennessä, jolloin lääkeyritysten on raportoitava Fimealle mahdollisista saatavuuskatkoksista. Tällöin apteekeilla on aikaa varautua tilanteeseen täydentämällä varastojaan.

– Yksittäisen potilaan ei kuitenkaan kannata alkaa hamstrata lääkkeitä, Heinonen muistuttaa.

Hän lisää, että myös lakisääteinen velvoitevarastointi auttaa saatavuusongelmissa jonkin verran.

Lisää aiheesta