Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Biologisten lääkkeiden hinnoissa on yhä ilmaa

Biosimilaarit  Lääketalous   15.10.2020 09:58  ERJA ELO INGIMAGE

INGIMAGE, INGIMAGE

Biosimilaarien säästöpotentiaali on jäänyt osin hyödyntämättä, vaikka ensimmäiset biosimilaarit tulivat Suomessa markkinoille jo kymmenen vuotta sitten.

Biosimilaarien nykyistä ahkerampi määrääminen toisi merkittäviä säästöjä lääkekustannuksiin. Lääkärit suosivat alkuperäisiä biologisia lääkkeitä, joten Kela maksaa ylimääräisiä lääkekorvauksia kymmeniä miljoonia euroja joka vuosi.

Suomessa on puhuttu pitkään siitä, kuinka biosimilaarit voivat tuoda merkittäviä säästöjä lääkekustannuksiin. Biosimilaarilla tarkoitetaan biologista lääkettä, joka sisältää samanarvoisen version alkuperäislääkkeen aktiiviaineesta. Se on hinnaltaan alkuperäislääkettä edullisempi.

Säästöpotentiaali on kuitenkin jäänyt osin hyödyntämättä, vaikka ensimmäiset biosimilaarit tulivat Suomessa markkinoille jo kymmenen vuotta sitten.

Syitä tähän on useita. Tärkein on se, ettei hintakilpailu toimi biosimilaarien ja alkuperäislääkkeiden välillä, kertoo Rinnakkaislääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Heikki Bothas.

Biosimilaarien käytön yleistymistä hidastaa erityisesti ohjauksen puute. Vaikka biologisen lääkkeen vaihto edullisimpaan vertailukelpoiseen valmisteeseen tehtiin STM:n asetuksella pakolliseksi vuoden 2017 alusta, käytännössä näin ei toimita.

Avohoidon lääkäreillä ei ole riittäviä kannustimia määrätä potilailleen biosimilaareja. Lääke pitäisi vaihtaa kunnallisessa terveydenhuollossa ja selittää potilaalle, miten toisenlainen annostelukynä toimii, Bothas sanoo.

Hänen mielestään lain valvontaa tulisi terävöittää, mutta Suomessa ei ole tahoa, joka ohjaisi reseptinkirjoitusta.

– Ruotsissa kustannusvastuu avohoidon lääkkeistä on maakäräjäkunnilla. Lääkäreillä on suora intressi määrätä halvinta lääkettä, koska säästyneet rahat voi käyttää alueen terveysbudjetissa johonkin muuhun, esimerkiksi uusiin lääkkeisiin tai hoitajien palkkoihin, Bothas sanoo.

Suomessa Kela on kannustanut lisäämään biosimilaarien käyttöä lähettämällä kiitoskirjeitä niitä määränneille lääkäreille.

Lääkärit ovat avainasemassa käytön lisäämisessä, koska biologiset lääkkeet eivät ole mukana apteekkien normaalissa lääkevaihdossa. Saksassa biosimilaarien apteekkivaihto on tulossa käytäntöön vuonna 2022 ja asiaa selvitetään useissa muissakin EU-maissa.

Reumalääke halpeni 90 prosenttia

Kalliiden biologisten lääkkeiden käyttö on yleistynyt erityisesti reumasairauksien ja tulehduksellisten suolistosairauksien hoidossa kymmenen vuoden ajan.

Biosimilaari pääsee Suomessa korvattavuuden piiriin, kun se on vähintään 30 prosenttia alkuperäislääkettä halvempi. Vaikka hintaerot alkuperäisiin valmisteisiin ovat huomattavia, myös biosimilaarit voivat olla hintavia.

Suomen kymmenen korvatuimman lääkkeen listalla oli viime vuonna kolme biosimilaaria: nivelreumaan käytettävä adalimumabi, reumalääke etanersepti sekä diabeteslääke glargininsuliini. Valmisteiden hinta on noin 30 prosenttia halvempi verrattuna alkuperäislääkkeen hintaan patenttisuojan päättymisen jälkeen.

– Säästöpotentiaalia olisi yllin kyllin, mutta Suomessa on tyydytty siihen, että biosimilaarin tultua markkinoille alkuperäislääkkeen hinta pakotetaan biosimilaarin tasolle, eikä niiden sen jälkeen ole tarvinnut kilpailla hinnalla säilyttääkseen valtaosan markkinasta, Heikki Bothas sanoo.

Lääkeyrityksillä ei hänen mukaansa ole riittävästi kannustinta laskea hintaa enempää, koska hinnan laskeminen ei ole lisännyt myyntivolyymia.

– Lääkäreiden pitäisi määrätä systemaattisesti aina edullisinta markkinoilla olevaa biologista lääkettä. Vaikka biosimilaari olisi vain euron halvempi, tämä kannustaisi lääkeyrityksiä kilpailemaan hinnalla.

Tanskassa on onnistuttu luomaan erittäin kovaa hintakilpailua. Maassa kilpailutettiin nivelreuman ja niveltulehdusten hoitoon käytettävä Humira (adalimumabi) valtakunnallisesti sillä seurauksella, että viime vuoden alussa suurin osa sen käyttäjistä siirtyi huomattavasti edullisempaan biosimilaariin. Tanskan kansallisen hankintayksikön mukaan adalimumabi-biosimilaari on Humiraan verrattuna lähes 90 prosenttia edullisempi.

– Suomessa pitäisi pyrkiä lähemmäs Tanskan lukuja, jolloin säästö voisi olla vuositasolla kymmeniä miljoonia euroja. Meillä käytetään tarpeettomasti alkuperäisvalmisteita, Bothas sanoo.

Säästöpotentiaali tulee hyödyntää nyt

Biologiset lääkkeet ovat globaalilla tasolla miljardiluokan valmisteita, mutta kilpailulla niiden hintoja on mahdollista saada laskemaan. Lääkeyritykset kehittävät kilpaa uusia biosimilaareja.

– Markkinaa riittää jaettavaksi. Esimerkiksi adalimumabille kehitetään parhaillaan useita kymmeniä biosimilaareja. Myös alkuperäislääkkeiden valmistajat tekevät itse biosimilaareja, joilla ne kilpailevat muiden yritysten valmisteita vastaan, hän kertoo.

Bothas näkee biosimilaarien käytön lisäämisessä valtavan säästöpotentiaalin tulevina vuosina. Nykyisten valmisteiden säästöpotentiaalin hyödyntämisellä on kuitenkin jo kiire.

– Markkinoille on jo tulossa seuraavan sukupolven biologisia lääkkeitä, joihin lääkärit helposti siirtyvät.

Hinnat voisivat pudota 30–50 prosenttia

Apteekkariliiton mielestä biosimilaarien käyttöä voitaisiin tehostaa ottamalla käyttöön mekanismit, jotka tukevat edullisimpien biosimilaarien käyttöä. Mallia voitaisiin ottaa lääkevaihdosta ja viitehintajärjestelmästä.

– Realistinen hintojen alentuminen olisi ainakin 30–50 prosenttia, mikä vastaisi 42–67 miljoonan euron vuosisäästöjä viime vuoden myyntitiedoin arvioituna, laskee Apteekkariliiton viestintäjohtaja Erkki Kostiainen.

Säästöt kohdentuisivat käytännössä kokonaan Kelan lääkekorvauksiin, eli valtiolle ja palkansaajille, jotka lääkekorvaukset rahoittavat.

– Säästöpotentiaali vain kasvaisi jatkossa, kun biologisten lääkkeiden patentteja raukeaa ja uusia biosimilaareja tulee markkinoille, Kostiainen sanoo.

Arkisto


Apteekkarit: Heinolan KeskusApteekin apteekkari Merja Aaltonen toivoo, että terveydenhuollon ja apteekkien yhteistyötä tiivistettäisiin aluksi ainakin kaikkien pitkäaikaissairaiden potilaiden hoidossa.
20.10.2017 13:46

20.10.2017 13:46


Päijät-Häme: Sairaala- ja avoapteekkien yhteistyössä paljon mahdollisuuksia
20.10.2017 09:00 INKERI HALONEN

Sote ja apteekit 20.10.2017 09:00 INKERI HALONEN


Apteekkarit: Fimea on laatimassa sosiaali- ja terveysministeriölle selvitystä, jossa lääkehuoltoa katsotaan koko jakeluketjun näkökulmasta. ”Se täytyy kyllä sanoa, että apteekit ovat ilmeisesti toimineet tässä tilanteessa varsin hyvin”, Rajaniemi sanoo HS:n haastattelussa.
19.10.2017 14:19

19.10.2017 14:19


Apteekkarit: Sekavasta tilanteesta huolimatta alueen apteekkarit ovat olleet sote-valmistelijoihin aktiivisesti yhteydessä ja tuoneet esiin ratkaisuehdotuksia erilaisiin haasteisiin. Se on ilahduttanut sote-valmistelijoita :)
19.10.2017 11:36

19.10.2017 11:36


Apteekkarit: "Vielä joitain vuosia sitten lääketukkureilla oli useita varastoja, joista olisi saatu toimitettua lääkkeitä nopeammin kriisitilanteessakin. Onko järjestelmä jo liian keskitetty ja siksi liian häiriöaltis?" Helsingin Sanomat kysyy.
19.10.2017 10:45

19.10.2017 10:45


Kolminapainen Kanta-Häme on apteekeille haastava yhteistyökumppani
19.10.2017 10:36 INKERI HALONEN

Sote ja apteekit 19.10.2017 10:36 INKERI HALONEN


Apteekkarit: Apteekkien varastotilanne ihmislääkkeiden osalta on normaali jo noin 60 prosentilla apteekeista ja vähän normaalia huonompi noin 40 prosentilla. Lääkkeettömien tuotteiden osalta tilanne on selvästi huonompi.
18.10.2017 19:00

18.10.2017 19:00


Oriolan lääkkeettömien tuotteiden jakelussa yhä puutteita
18.10.2017 18:54 INKERI HALONEN

Lääketukut 18.10.2017 18:54 INKERI HALONEN


Apteekkarit: Sastamalassa Apteekki Sastamala on erinomainen esimerkki siitä, mitä Pirkanmaan soten projektijohtaja Jaakko Herrala on ilolla pistänyt merkille apteekkien kehityksestä. "Pirkanmaalla on tietääkseni Suomen tihein apteekkiverkosto. Miksi emme tätä hyödyntäisi, etenkin, kun emme tiedä, tuleeko terveyskeskusverkosto olemaan jatkossa enää näin tiuha ja tiheä kuin se on nyt?"
18.10.2017 10:47

18.10.2017 10:47


Pirkanmaa haluaa hyödyntää apteekkiverkostoa sotessa
18.10.2017 09:00

Sote ja apteekit 18.10.2017 09:00