Lääketieteen bioalaa kohtaan on Suomessa ladattu suuria odotuksia jo viitisentoista vuotta. Tuore biopankkilaki saattaa antaa lisäpontta alalle, joka on viimein kääntynyt kasvuun.

Pitkään keskusteltu ja valmisteltu biopankkilaki astuu virallisesti voimaan syyskuun alussa. Biopankkilaki mahdollistaa ensimmäistä kertaa historiassa suomalaisten terveysaineistojen kaupallisen hyödyntämisen.

Tutkija Martti Kulvik Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta (ETLA) on vuosia tutkinut bioalan toimintaedellytyksiä ja suhdannenäkymiä. Kulvikin mukaan näyttää siltä, että odotusten, toiveiden ja osin myös epävarmuuden sävyttämä bioalan murrosvaihe on vaihtunut ainakin varovaiseen kasvuun – ala on alkanut lunastaa lupauksiaan.

Helsingin yliopiston biofarmasian professori Arto Urtin mukaan biopankkien tuomat mahdollisuudet ovat farmasiassa ja lääketutkimuksessa moninaiset.

Näkymät ovat lupaavat, mutta biopankkien hyödyntäminen on Suomessa vielä murrosvaiheessa. Urtti arvioi, että suomalaiset ovat vahvoja käyttämään biopankkiaineistoja tautien mekanismien tutkimuksessa.

– Biopankkiaineistojen kytkeminen lääketutkimukseen ja etenkin uusien lääkkeiden kehitykseen on kuitenkin vielä aika alkutekijöissään. Biopankkiaineistojen linkitys lääkekehitykseen on metodisesti aika uutta ja erilaista siihen verrattuna, mitä tähän asti on tehty.

JANNE ORA, TIINA KUOSA

Aiheesta lisää tällä viikolla ilmestyvässä Apteekkarilehdessä.