Yhden ponnekaasuinhalaattorin päästöt vastaavat lähes 200 kilometrin automatkaa. Inhalaattorien vaihto kuivajauheinhalaattoreihin voi olla iso ympäristöteko, mutta omin päin lääkitystä ei pidä vaihtaa.

Lääkeainejäämien haitallinen vaikutus vesistöön on jo monen tiedossa, mutta harva tietää, että lääkkeet voivat vahingoittaa myös ilmakehää.

Maailman johtava astmalääkkeiden valmistaja GSK alkoi pohtia lääkkeidensä ympäristövaikutuksia ja teetti tunnetulla Carbon Trust -säätiöllä laskelman valmisteidensa hiilijalanjäljistä.

Selvityksen mukaan ponnekaasuinhalaattorien hiilijalanjälki on moninkertainen verrattuna kuivajauheinhalaattoreihin.

GSK on maailman suurin valmistaja kummankin tyypin inhalaattoreissa. Yhtiö on nostanut ympäristönäkökulman esiin itse, koska se on sitoutunut vähentämään globaalisti toimintansa ympäristövaikutuksia 25 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Hiilijalanjälkeen on laskettu mukaan astmalääkkeiden aiheuttamat päästöt koko niiden elinkaaren ajalta eli tuotannosta kuljetukseen ja käytöstä tyhjän hylsyn hävittämiseen. Niiden merkitys kokonaiskuvassa ei ole aivan pieni.

– Suomessa myydään noin miljoona astman ja keuhkoahtaumataudin hoitoon tarkoitettua lääkeaerosolipakkausta vuodessa, ja näistä reilu puolet on GSK:n valmisteita, kertoo yhtiön asiantuntijalääkäri, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Hanna Hisinger-Mölkänen.

Yksi inhalaattori vastaa 192 kilometrin autoilua

GSK:n mukaan yhden ponnekaasullisen inhalaattorin hiilijalanjälki vastaa 192 kilometrin ajoa henkilöautolla. Vastaavasti kuukauden hoito ponnekaasuinhalaattorilla vaikuttaa ilmakehän lämpenemiseen saman verran kuin kahden vuoden hoito jauheinhalaattorilla.

Ponnekaasuinhalattoreissa käytettävät fluorihiilivedyt ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja. Hiilidioksidiin verrattuna niillä on jopa 3 800 kertaa suurempi vaikutus ilmaston lämpenemiseen.

– Ponneaineet ovat erittäin potentteja ilmastovaikutukseltaan ja pienen aerosolimäärän vaikutus on selkeästi suurempi kuin voisi kuvitella, kertoo Hisinger-Mölkänen.

GSK:n mukaan potilaan siirtyminen ponnekaasuinhalaattorista kuivajauheinhalaattorin käyttäjäksi vastaa suuruusluokaltaan vuodessa punaisen lihan syönnin lopettamista tai tavallisen auton vaihtamista hybridiautoon.

Ensisijaisesti jokaiselle potilaalle valitaan hänelle sopivin lääkitys

Yhtiö on käyttänyt vuosittaisen hiilijalanjäljen arvioinnissa vertailuarvona Seretide evohaleria annoksella 2 suihkausta 2 kertaa päivässä ja Ventoline evohaleria 2 annoksena päivässä vuoden ajan.

– Tällä kombinaatiolla vuoden lääkehoidon hiilijalanjälki jää hieman pienemmäksi kuin Sitran arvioima keskimääräinen suomalaisen lihansyönnin hiilijalanjälki, Hisinger-Mölkänen sanoo.

Hän painottaa, että laskelmissa tärkeintä on ymmärtää suuruusluokka. Tarkka hiilijalanjälki riippuu aina käytetystä lääkkeestä ja annostelusta. Osalla valmisteista hiilijalanjälki on merkittävästi suurempi kuin Seretidellä.

Yhtiön mukaan lääkärin tärkein yksittäinen ympäristöteko voi olla lääkityksen vaihtaminen ponnekaasuinhalaattoreista jauheinhalaattoreihin.

Potilaan yksilölliset tarpeet tulee kuitenkin huomioida hoitomuotoa valittaessa, sillä jauheinhalaattorin käyttö voi olla hankalaa esimerkiksi pienille lapsille, muistisairaille vanhuksille ja muille erityisryhmille.

– Ensisijaisesti jokaiselle potilaalle valitaan hänelle sopivin lääkitys, Hisinger-Mölkänen sanoo.

Lääkitystä ei saa lopettaa omatoimisesti

GSK:n kampanjointi on saanut myös Hengitysliiton ottamaan kantaa astmalääkityksen ilmastovaikutuksiin.

– Astmalääkitystä ei pidä lopettaa omatoimisesti, sillä se voi johtaa astman hoitotasapainon heikentymiseen ja pahimmillaan sairaalahoitojaksoihin, varoittaa Hengitysliiton järjestöjohtaja Mervi Puolanne.

Hengitysliiton mukaan lopettamisen seuraukset voivat johtaa suurempaan hiilijalanjälkeen kuin lääkkeen säännöllinen käyttö. Huonossa hoitotasapainossa oleva voi joutua moninkertaistamaan lääkityksen, liikkumaan autolla lyhyetkin matkat tai käymään usein terveydenhuollossa. Pahimmillaan hän päätyy sairaalahoitoon.

Potilas voi kuitenkin kysyä lääkäriltä, sopiiko vähäpäästöisempi jauheinhalaattori hänen astmansa hoitoon.

– Inhalaattorityypin valintaan vaikuttaa sairastavan kyky koordinoida kädenliikkeitään ja sisäänhengitystään. Jos sisäänhengityksen voima on huono, ponnekaasua tarvitaan kuljettamaan lääke keuhkoihin asti, Puolanne kertoo.

Lääkettä vaihtaessa on hyvä tiedostaa, että jauheinhalaattorit ovat kalliimpia kuin ponnekaasulliset.

Hengitysliittoon ei ole tullut kyselyjä astmalääkkeissä käytettävien kaasujen ilmastovaikutuksista. Hiilijalanjäljestä kiinnostuneet ovat kyselleet lähinnä inhalaattoreiden hävittämisestä ja kierrätyksestä.

– Jos inhalaattori sisältää vielä lääkettä, se pitää palauttaa apteekkiin lääkejätteenä. Jos aerosolisäiliö on tyhjä, metalliosa kuuluu metallinkeräykseen ja muoviosa sekajätteeseen, Puolanne neuvoo.

Lämmittää ilmastoa, mutta ei tuhoa otsonikerrosta

Ponneaineelliset astmalääkkeet ovat ympäristölle haitallisia niiden sisältämien fluorihiilivetyjen vuoksi. Fluorihiilivedyt ovat fluorattuja kasvihuonekaasuja, jotka lämmittävät voimakkaasti ilmastoa.

Niiden käyttö kuitenkin sallitaan, koska fluorihiilivedyt ovat pienempi paha verrattuna otsonikerrosta tuhonneisiin yhdisteisiin.

Ilmakehän hyvinvoinnista huolestuttiin laajasti 1980-luvun puolivälissä, kun otsonikerroksen huomattiin heikentyneen erityisesti Etelämantereen yllä. Otsonikadon syyksi paljastuivat halogenoidut hiilivedyt, joita olivat muun muassa kylmälaitteissa ja suihkutettavien deodoranttien ponneaineena käytetyt freonit.

Halogenoitujen hiilivetyjen tuotantoa ja käyttöä alettiin rajoittaa vuonna 1987 tehdyssä Montrealin pöytäkirjassa, jonka kaikki maailman maat ovat allekirjoittaneet.

– Otsonikerrosta heikentäviä aineita on korvattu fluorihiilivedyillä, jotka eivät vahingoita otsonikerrosta. Monet niistä kuitenkin lämmittävät ilmastoa voimakkaasti, joten niidenkin käytöstä pyritään eroon, kertoo ylitarkastaja Nufar Finel Suomen ympäristökeskuksesta.

Fluorihiilivedyt lisättiin Montrealin pöytäkirjaan vuonna 2016. Niiden käyttöä pyritään vähentämään merkittävästi koko maailmassa vuoteen 2045 mennessä. Korvaajiksi on jo olemassa hyviä vaihtoehtoja, kuten luonnollisilla kylmäaineilla tai ilman kylmäaineita toimivia tuotteita.

Fluorihiilivetyjä saa edelleen käyttää esimerkiksi lääkkeissä.

– On hyvä kuulla, että lääketeollisuudessa pohditaan ympäristövaikutuksia monelta eri kannalta, ja valitaan ympäristöystävällinen vaihtoehto, mikäli se on mahdollista potilaan hoidon kannalta, Finel sanoo.

Ilmastotyö kannattaa, sillä otsonikerroksen suojelu on tuottanut hyviä tuloksia. Otsonikerroksen uskotaan palautuvan entiselleen tämän vuosisadan keskivaiheilla, jolloin se pystyy taas suojaamaan maapalloa tehokkaasti auringon UV-säteilyltä.

Näin pienennät hiilijalanjälkeäsi

• Keskivertosuomalaisen elämäntapojen hiilijalanjälki on 10 400 kg CO2e/hlö/vuosi.
• Suomalaisten on vähennettävä elämäntapojen aiheuttamia ilmastopäästöjä jopa yli 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, mikäli aiomme saavuttaa ilmastotavoitteet. Sitran mukaan vain näin voidaan rajoittaa ilmaston lämpenemistä 1,5 asteeseen Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteen mukaisesti.
• Sitra on listannut eri elämäntapavaihtoehtojen hiilijalanjälkeä pienentävän vaikutuksen absoluuttisesti (kg CO2 e/hlö/vuosi) nykyisestä keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä.
• Vapaa-ajan autoilun vaihtaminen joukkoliikenteeseen pienentään hiilijalanjälkeä 1 560 kg vuodessa.
• Vegaaniruokavalioon siirtymisen vaikutus on -1 120 kg.
• Polttomoottoriauton vaihtaminen sähköautoon: -1060 kg.
• Sekaruokavalion vaihtaminen kasvisruokavalioon, jossa myös munia ja maitoa: -900 kg.
• Polttomoottoriauton vaihtaminen hybridiautoon -810 kg.
• Ajoneuvojen polttoainetehokkuuden parantaminen: -700 kg.
• Lämpöpumpun käyttö lämmityksessä: -610 kg.
• Punaisen lihan korvaaminen kanalla ja kalalla: -360 kg.
• Kodin lämpötilan laskeminen 2 asteella -130 kg.
• Vaikutukset perustuvat Sitran laskelmiin.

Lisää aiheesta