Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Asiantuntijat: Antibioottien määräämistä aletaan seurata jossain vaiheessa Suomessakin

antibioottiresistenssi   19.02.2018 10:40  ERJA ELO MAURI RATILAINEN

,

Lääkärit Asko Järvinen ja Emmi Sarvikivi Apteekkarilehden keskustelussa.

Antibioottiresistenssin edetessä antibiooteista tulee katoava luonnonvara. Asiantuntijat uskovat, että viranomaiset alkavat seurata antibioottien määräämistä Suomessa nykyistä tarkemmin, kuten esimerkiksi Isossa-Britanniassa tehdään.

Apteekkarilehden kutsumat asiantuntijat, HYKS:n infektiosairauksin ylilääkäri Asko Järvinen ja THL:ssa infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikössä työskentelvä LT Emmi Sarvikivi uskovat, että viranomaiset alkavat seurata antibioottien määräämistä Suomessa nykyistä tarkemmin, kuten esimerkiksi Isossa-Britanniassa tehdään.

– Kela lähettää lääkemääräyspalautteen lääkäreille, mutta antibioottien määräämistä ei vielä seurata erikseen. Voi olla, että tilastoihin tulee oma kategoria laajakirjoisille mikrobilääkkeille, Emmi Sarvikivi sanoo.

Järvinen huomauttaa, että jos antibioottien määräämistä halutaan suitsia, vertailu toimii vain samassa ympäristössä olevien kesken.

Antibioottireseptien määrään vaikuttaa paljon se, miten paljon ja missä toimipisteessä lääkäri päivystää.

Diagnostiikka voi vähentää käyttöä

Bakteeriopin professori Pentti Huovinen Turun yliopistosta on laskenut, että Suomessa voitaisiin vähentää antibioottien käyttöä ainakin kolmanneksen eli miljoona kuuria vuodessa, jos infektioiden diagnostiikka toimisi paremmin.

Emmi Sarvikivi on samaa mieltä Huovisen kanssa. Diagnostiikan puuttuessa lääkärit joutuvat valitsemaan antibiootin lähes aina arvaamalla, eikä arvaus infektion todennäköisestä aiheuttajasta osu aina oikeaan.

– Tavallisiin ylähengitystieinfektioihin määrättävät kuurit varmasti vähenisivät, jos virusinfektiodiagnostiikkaa kehitettäisiin ja sitä olisi helposti saatavilla, hän uskoo.

Asko Järvinen on skeptisempi. Vaikka testejä kehitetään aktiivisesti, hän uskoo ehtivänsä eläkkeelle, ennen kuin testit ovat kehittyneet tarpeeksi ja niitä saa nykyistä huomattavasti halvemmalla.

Pelkkä testi maksaa nyt lähes yhtä paljon kuin lääkärikäynti.

Nykyiset testit etsivät vain yhtä tai muutamaa taudinaiheuttajaa, joita löytyy terveidenkin ihmisten limakalvoilta.

Ja jos testaamisesta tulisi rutiinia, ihmiset hakeutuisivat lääkärin luo jo nuhan ensivaiheessa, mikä ruuhkauttaisi vastaanotot.

Virusdiagnostiikan kotitestauksiin keskustelijat eivät usko.

Akuutin infektion diagnosointi ja hoitoon ohjaus voi olla hankalaa jopa lääkärille, sillä vakavatkin infektiot oireilevat
joskus kohtalaisen vähän.

Arkisto


Kovien rasvojen käyttö lisääntynyt eläkeikäisillä
19.03.2013 10:11

19.03.2013 10:11


Mika Leppinen Farmasialiiton toiminnanjohtajaksi
18.03.2013 14:58

18.03.2013 14:58


Geenit vaikuttavat fyysiseen kuntoon ja lihavuuteen
15.03.2013 12:54

15.03.2013 12:54


Paljon rautaa saavilla vähemmän PMS-oireita
15.03.2013 09:05

15.03.2013 09:05


Vakavasti masentuneiden lääkehoito ontuu
15.03.2013 08:50

15.03.2013 08:50


Väliaikaisen palvelupisteen hinta saattaa laskea
12.03.2013 12:19

Palvelupisteet 12.03.2013 12:19


Osa unilääkkeistä suurentaa vanhusten lonkkamurtumariskiä
12.03.2013 12:08

12.03.2013 12:08


Uusi huomiomerkintä on musta kärkikolmio
08.03.2013 09:56

08.03.2013 09:56


Ylipaino ei ole vaarallista iäkkäille
08.03.2013 07:51

08.03.2013 07:51


Reseptioikeus jo kymmenillä sairaanhoitajilla
08.03.2013 07:24

08.03.2013 07:24