Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Apua, mikä lääkitys! Osastofarmaseutit selvittävät lääkityksiä päivystyksissä

Lääkitysturvallisuus   10.01.2020 10:45  ERJA ELO PETRI JAUHIAINEN

,

Farmaseutti Anu Ahonen haastattelee Toni Korhosta KYSin päivystyspoliklinikalla. Lääkitys selvitettiin huolella, ja potilas oli tyytyväinen saamaansa hoitoon.

HUS ja KYS hyödyntävät hoidossa yhä enemmän farmaseutteja. Niin tekisivät muutkin sairaanhoitopiirit, jos rahaa löytyisi.

Kuopion yliopistollisen sairaalan iltapäivystyksessä on menossa tavallista kiireisempi viikko. Vastaanotolle on tullut useita potilaita yleistilan laskun, kaatumisten, lonkkamurtuminen sekä vakavien yliannostusten vuoksi.

Huonokuntoisella 70-vuotiaalla miehellä on käytössään 24 säännöllistä ja 4 tarvittaessa otettavaa lääkettä. Osastofarmaseutti Anu Ahonen näkee ensi silmäyksellä, että yhdellä lääkkeellä on hoidettu toisen haittavaikutuksia. Onneksi munuaiset ja maksa ovat kestäneet lääkekuorman.

Toinen eläkeläismies on nukkunut neljä vuororokautta opioidilääkityksen vuoksi. Hän on ottanut lääkärin määräyksestä pitkään Opamoxia 250 mg päivässä, vaikka tavallinen annos olisi 15-30 mg.

Kun päivystykseen tulee iäkäs monilääkitty potilas, hoitajat arvioivat nopeasti, soittavatko he paikalle farmaseutin. Jos soittavat, niin iltavuorossa oleva Ahonen tekee potilaalle lääkehoidon turvatarkastuksen. Siinä selvitetään, onko lääkitys syynä ongelmaan.

Ahonen haastattelee potilaan ja tarkastaa kotilääkekortin, Kelan Reseptikeskuksen tiedot ja munuaisarvot. Iltavuoron aikana ehtii arvioida 5-10 lääkitystä.

Vähintään kerran viikossa kohdalle osuu potilas, jonka lääkitys on todella pahasti pielessä. Nyt heitä on ollut kolme.

– On sellaisia lääkelistoja, että apua, miten tästä selvitään, Ahonen kuvailee.

Lääkitys saattaa aiheuttaa vanhukselle tokkuraisuutta, tasapaino-ongelmia ja kaatumisia. Kerran vastaanotolle tuotiin kaatuilun vuoksi pieni 86-vuotias nainen, joka oli kirjannut ruutuvihkoon hyvin matalia verenpainearvoja (jopa 68/45 mmHg).

Lääkäri oli määrännyt korkeaan verenpaineeseen puolikkaita depottabletteja, vaikka niitä ei saa jakaa, murskata tai pureskella. Puolittaminen rikkoi tabletin rakenteen ja vapautti lääkeainetta elimistöön kerralla liikaa.

Kaatumisriskiä lisäsivät munuaisen vajaatoiminta, erittäin matala hemoglobiiniarvo sekä unettomuuteen määrätty mirtatsapiini.

Ahonen raportoi havaintonsa päivystysalueen geriatrille, joka teki lääkitysmuutoksia, ja rouvan vointi parani.

Lääkejakelu vaihtuu hoitoon

Perinteisesti farmaseutit ovat hoitaneet sairaaloissa lääkelogistiikkaa ja lääkkeiden käyttökuntoon saattamista, mutta nykyään he osallistuvat yhä enemmän hoitoon; lääkitysten selvittelyyn ja arviointiin.

Edelläkävijä HUS palkkasi ensimmäiset osastofarmaseutit jo 1990-luvulla. Viime vuosina tarve on kasvanut voimakkaasti. HUS Apteekilla on yli sata osastofarmaseuttia, ja kymmeniä tarvittaisiin lisää.

Osastofarmasiasta vastaava proviisorin Kirsi Kvarnströmin mukaan toiminta laajenee, koska farmasian tarjoamat hyödyt on huomattu erikoissairaanhoidossa sekä perusterveydenhuollossa.

Lääkityksen ajantasaistaminen lisää potilas- ja lääkitysturvallisuutta, mutta lääkäreillä eikä hoitajilla ole ollut aikaa tähän. Uusi potilastietojärjestelmä Apotti on tuonut toiminnan puutteita esiin.

Nyt käytäntöjä muutetaan pysyvästi, ja tarkoituksena on parantaa hoidon laatua ja hakea kansainvälistä laatusertifikaattia. Parin viime vuoden aikana HUS Apteekki on palkannut klinikkaproviisoreja esimerkiksi syöpäklinikalle sekä lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikköön.

Klinikkaproviisorit tunnistavat lääkehoitoprosessien riskejä ja vastaavat oman klinikkansa lääkitysturvallisuuden kehittämisestä. Osastofarmaseutit toimivat samoin.

Farmaseutti Anu Ahonen (kesk.) selittää sairaanhoitaja Kati Laakkoselle (vas.) ja Sanna Larronmaalle lääkityshavaintojaan. Samalla selvitetään, mihin potilaat siirtyvät päivystyksestä.

Osastot palkkaisivat, budjetit puristavat

Tarvetta olisi muuallakin Suomessa. Apteekkarilehden kyselyn mukaan farmaseuttien ja proviisorien määrä on kasvanut kahden viime vuoden aikana neljässä sairaanhoitopiirissä viidestä.

Kyselyyn vastasi 15 apteekkaria 21 sairaala-apteekista. Edustettuina ovat suurimmat piirit ja kaikki yliopistosairaalat. Pelkästään niissä työskentelee reilut 580 farmaseuttia tai proviisoria.

Lähes kaikki haluaisivat palkata useita ammattilaisia lisää. Heitä tarvittaisiin osastoille, hoitoyksiköihin ja päivystysalueelle, mutta myös perusterveydenhuollon tehtäviin, kiertämään lähikuntia ja pitämään sairaalassa omaa vastaanottoa.

Lähes kaikkialla työ on muuttunut entistä kliinisemmäksi. Lääkkeiden jakamisesta siirrytään lääkehoitojen arviointiin.

Kysyntää on useimmissa piireissä enemmän kuin rahaa. Esimerkiksi Vaasassa neljä osastoa on anonut omaa osastofarmaseuttia pitkään, mutta budjetista ei löydy tilaa.

Jarruna ovat kuntien ja piirien huono taloustilanne, yt-neuvottelut ja säästöpaineet. Eksoten apteekkarin mukaan virkojen perusteluksi tarvittaisiin lisää näyttöä osastofarmasian vaikuttavuudesta.

KYS päivystyksessä 1 900 lääkitystarkistusta

Kuopion yliopistollisessa sairaalassa farmaseutit ovat tehneet kuusi vuotta lääkitysten turvatarkastuksia. Toukokuussa 2018 määrä lähti nopeaan nousuun, kun osastofarmaseutit alkoivat työskennellä vuoroviikoin iltapäivystäjinä.

Iltafarmaseutit ovat selvittäneet 1,5 vuodessa lähes 1900 potilaan lääkityksen ja tehneet yli 1600 turvatarkastusta.
Joka toisen tarkastetun potilaan lääkitykseen farmaseutti on tehnyt muutosehdotuksia, ja joka neljäs potilas tulee sairaalaan lääkityksen vuoksi.

– Osastojen lääkeasioiden keskittäminen yhdelle ihmiselle on lisännyt turvallisuutta ja tehokkuutta. Osastofarmaseutit ovat tehneet itsensä todella tarpeellisiksi, sanoo proviisori, palvelulinjajohtaja Raimo Ojala.

Ojala vastaa KYS:n sairaala-apteekin lääkehoitoprosesseista. Hän pyrkii parantamaan lääkehoidon suunnittelua, sujuvuutta ja turvallisuutta. Osastofarmaseutteja on parikymmentä, ja puolet lisää tarvittaisiin.

– Vaikka heidän osaamiselleen on paljon kysyntää, ei mahdollisuutta uusien virkojen perustamiseen valitettavasti ole, Ojala kertoo.

Vuonna 2022 valmistuvassa uudessa sairaalassa farmasian henkilöstöllä entistä suurempi vastuu lääkehuollosta ja -hoidoista.

Osastofarmaseutti Sari Leiniö selvittää potilaiden lääkityksiä ja tekee lääkemääräysten kaksoistarkistuksia Vantaan Peijaksen sairaalassa. kuva EEVA ANUNDI

Kaksoistarkastus lääkemääräyksille

Vantaan Peijaksen sairaalassa kokeillaan lääkemääräysten kaksoistarkistuksia. Osastofarmaseutti tarkistaa uudet reseptit aina, kun kyse on suuren riskin lääkkeistä tai interaktiovaroituksista.

Tarkoitus on levittää käytäntö koko sairaanhoitopiiriin.

– Englannissa lääkemääräysten kliininen kaksoistarkistus on jo arkipäivää. Farmasian ammattilainen tarkistaa lääkemääräyksen aina ennen lääkkeen antoa potilaalle. Sitä kohti mennään Suomessakin, Kvarnström sanoo.

Englannista ottaisi oppia ottaisi myös Raimo Ojala. Hän toimii puheenjohtajana Kliinisen Farmasian Seurassa, joka edistää hyvän lääkehoidon toteutumista Suomessa.

Häneen mielestään farmaseuttien ja proviisorien osaamista ei nyt hyödynnetä kunnolla. Isossa-Britanniassa he ovat olleet aina lääkäreiden tukena ja tarkistaneet potilaiden lääkityksiä.

– Suomessa sairaalafarmaseutit ovat lähteneet tekemään teknisiä tehtäviä ja samoja asioita, joita sairaanhoitajat tekevät. Lääketeknikot on koulutettu avustaviin tehtäviin, heitä pitäisi hyödyntää enemmän.

Ojalan mielestä lääkehoitojen hallinta on Suomessa pirstaleista. Toiminnan pitäisi olla suunnitelmallisempaa ja tiedonkulkua täytyisi parantaa.

Lääkehoidon arvioinnit paljastavat virheitä, mutta hoito ei välttämättä parane. KYS:n iltapäivystyksessä tehty turvatarkastus ei riitä kaikkien ongelmien korjaamiseen, eikä varsinkaan seurantaan.

– Vaikka meillä sairaalassa saataisiin tiedot ajan tasalle, pitäisi jatkohoitopaikassa olla mahdollisuus syventyä henkilön lääkitykseen ja tehdä pitkäaikainen suunnitelma muutoksista, Ojala sanoo.

Ojala hyödyntäisi apteekkeja nykyistä enemmän. Tämä edellyttäisi, että apteekit voisivat tallentaa tietoja Kanta-palveluun.

– Apteekilla pitäisi olla mahdollisuus antaa hoitavalle lääkärille palautetta hoidon onnistumisesta tai ongelmakohdista. Nyt jää paljon tietoa piiloon.

***

Lääkehoidon turvatarkistus

• Potilas on täyttänyt 70 vuotta eikä asu laitoksessa.
• Hän käyttää yli kahdeksaa lääkettä.
• Hän käyttää sedatiivisia lääkkeitä.
• Vaivan epäillään liittyvän lääkitykseen.

Farmaseutille ilmoitetaan, jos kaksi kriteereistä täyttyy.
Turvatarkistus voi olla tarpeen myös, jos potilas käyttää riskilääkkeitä, lääkitystä on muutettu merkittävästi, päivystyskäyntejä on useita kuukaudessa tai jos on keskivaikea tai vaikea munuaisten vajaatoiminta. Lisäksi kaatumisen takia hoitoon tulleiden lääkitykset on hyvä tarkastaa.

Lähde: Kuopion yliopistollinen sairaala

Arkisto


Apteekkarit: Taloussanomat lainaa tänään ilmestyvää Apteekkarilehteä.
05.10.2017 13:18

05.10.2017 13:18


Apteekkarit: Oriolan toimitusjohtajan Eero Hautaniemen mukaan tiistaina yhtiö pystyi toimittamaan jo 97 prosenttia tilatuista lääkkeistä.
05.10.2017 13:14

05.10.2017 13:14


Apteekkarit: Mahdollisuus asioida digitaalisesti lääkärissä tai apteekissa on erittäin tai melko tärkeää joka kolmannelle suomalaiselle
05.10.2017 13:07

05.10.2017 13:07


Apteekkarit: "On selvää, että tällaista ei saa tapahtua uudelleen ja tapauksesta pitää ottaa opiksi. Hätäisiin johtopäätöksiin ei kuitenkaan ole aihetta", kirjoittaa Apteekkariliiton viestintäjohtaja Erkki Kostiainen.
05.10.2017 13:00

05.10.2017 13:00


Digiterveyspalvelut kiinnostavat etenkin nuoria
05.10.2017 13:00

Digitalisaatio 05.10.2017 13:00


Apteekkarit: "Jatkopohdintojen aika on myöhemmin, mutta luonnollisestikaan emme ole tyytyväisiä tilanteeseen", lääkeyhtiö Orionin Suomen myynti- ja markkinointijohtaja Janne Maksimainen toteaa.
05.10.2017 09:24

05.10.2017 09:24


Orion: Tilapäisjärjestelyt muiden tukkujen kanssa jatkuvat toistaiseksi
05.10.2017 09:00 ERJA ELO

Lääketukut 05.10.2017 09:00 ERJA ELO


Apteekkarit: Kovasti odotetun Turun Runosmäen apteekin iloinen avajaistunnelma syyskuun alussa vaihtui nopeasti epäuskoon, kun Oriolan lääketoimitukset tyrehtyivät. "Yrittäjyyteen liittyy aina haasteita ja odottamattomia tilanteita. Kyllä tästä vielä noustaan", apteekkari Lenita Jokinen vakuuttaa.
04.10.2017 19:31

04.10.2017 19:31


Menikö apteekilta maine? Oriolan vaikeudet alkoivat Runosmäen apteekin avajaispäivänä
04.10.2017 15:15 ERJA ELO

Lääketukut 04.10.2017 15:15 ERJA ELO


Apteekkarit: Valtaosa apteekeista on saanut korkeintaan puolet Oriolasta tilaamistaan vapaankaupan tuotteista. Lääkkeiden osalta tilanne on parempi, mutta apteekkikohtaiset erot ovat suuria. "Osa apteekeista ei ole saanut tilaamiaan lääkkeitä tänään laisinkaan", Apteekkariliiton puheenjohtaja, apteekkari Marja Ritala kertoo.
03.10.2017 17:38

03.10.2017 17:38