Apteekkariliitto kokosi 28 ehdotusta apteekkitoiminnan kehittämiseksi.

Apteekkariliiton Uusi APTEEKKI -ohjelma esittelee 28 konkreettista ehdotusta kustannustehokkaiden lääkehoitojen, lääkitysturvallisuuden ja apteekkipalveluiden kehittämiseksi.

Ehdotukset pohjautuvat Apteekkariliiton jäsenistön näkemyksiin ja niiden valmistelu aloitettiin noin vuosi sitten alueellisissa kehittämistyöpajoissa.

Liitto korostaa ehdotuksissaan erityisesti mahdollisuuksia hyödyntää apteekkien farmaseuttista osaamista nykyistä laajemmin sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Suomalaiset tekevät vuosittain noin 60 miljoonaa käyntiä apteekkeihin.

Apteekki on matalan kynnyksen terveyspalvelu

Suomessa on kansainvälisesti arvostettu, tavoitteensa hyvin täyttävä apteekkijärjestelmä, jossa lääkkeiden saatavuus ja lääkitysturvallisuus ovat erinomaisella tasolla.

Järjestelmä säästää asiantuntija-arvion (PwC, 2015) mukaan vuosittain liki miljardi euroa perusterveydenhuollon kuluja, kun apteekeista annetaan terveysneuvontaa ja ohjataan ihmisiä sopivan itsehoidon pariin, niin lääkkeellisen kuin ei-lääkkeellisen hoidon osalta.

Myös erilaiset terveyden pienpalvelut kuuluvat jo nyt apteekkien toimintaan ja voisivat kuulua tulevaisuudessa entistä monipuolisemminkin.

– Ehdotuksemme ydin on, että apteekkien tulee olla tulevaisuudessa enemmän kuin nyt – ei missään tapauksessa vähemmän. Apteekki on matalan kynnyksen terveyspalvelu, joka voi merkittävästi keventää perusterveydenhuollon kuormitusta, erityisesti alueilla, joilla muita lähiterveyspalveluita on heikommin saatavilla, sanoo toimitusjohtaja Merja Hirvonen Apteekkariliitosta.

Rationaalista lääkehoitoa edistettävä uusilla palveluilla

Väestön ikääntyminen, avohoidon lisääntyminen ja uudet, tehokkaammat, mutta usein myös kalliimmat lääkkeet nostavat valtion lääkekorvausmenoja.

Rationaalinen eli järkevä lääkehoito on paitsi inhimillisesti tärkeää, myös kansantalouden näkökulmasta välttämätöntä.

Apteekkariliitto esittää mm. vahvempaa tukea lääkehoidon seurantaan, säännöllisiä lääkehoidon arviointipalveluita, apteekkilupien lisäämistä, lääketaksajärjestelmän uudistamista, verkkoapteekkitoiminnan helpottamista sekä lääkekorvausjärjestelmän selkeyttämistä.

– On paljon mahdollisuuksia tehostaa apteekkien toimintaa lääketurvallisuudesta ja palvelun laadusta tinkimättä. Vaikuttava terveydenhuolto vaatii moniammatillista yhteistyötä ja ammattiapteekit ovat tässä tärkeässä roolissa, toteaa Hirvonen.

Proviisoriomistus säilytettävä – keskustelua jatkettava faktapohjalta

Apteekkariliitto pitäisi apteekit edelleen lääkealan ammattilaisten eli proviisoreiden omistuksessa.

Tähän on selkeä syy: Lääkeyrityksistä ja –tukkukaupoista riippumaton proviisoriomistus yhdistää ammatillisen ja taloudellisen vastuun apteekista ja varmistaa parhaiten sen, että apteekkitoimintaa ohjaavat ensisijaisesti terveydenhuollolliset eivätkä elinkeinopoliittiset tavoitteet.

Proviisoriomistus on Suomen lisäksi käytössä kymmenessä EU-maassa, esimerkiksi Saksassa, Ranskassa ja Espanjassa.

– Uusi APTEEKKI –ohjelma on avauksemme ja toivomme, että apteekkien tulevaisuudesta käytäisiin mahdollisimman laajaa, mutta faktoihin pohjautuvaa keskustelua.

Hirvonen muistuttaa, että nykyinen apteekkijärjestelmä toimii erittäin hyvin; tuoreen apteekkiasiointitutkimuksen mukaan yhdeksän kymmenestä suomalaisesta on tyytyväinen apteekkien toimintaan.

– Uudistuksia voi ja pitää tehdä, mutta niin, että hyvää ja toimivaa ei heitetä samalla romukoppaan pelkän uudistamisen nimissä. Tärkeintä on hahmottaa lääkepolitiikka isossa kuvassa ja hakea ratkaisuja, joilla mahdollisimman kustannusvaikuttavasti kavennetaan terveyseroja, Hirvonen päättää.

Lisää aiheesta