Kansainvälisen terveysjärjestö WHO:n mukaan antibioottiresistenssi on yksi suurimmista maailmanlaajuisista terveysuhista.

Tänäkin vuonna arviolta 750 000 ihmistä kuolee bakteeritauteihin, joita ei enää pystytä hoitamaan antibiooteilla. Ison-Britannian hallitus on arvioinut, että vuonna 2050 resistenssistä johtuvien kuolemien määrä on jopa 10 miljoonaa.

Suomessa tilanne resistenttien bakteerikantojen kanssa on toistaiseksi hyvä, vaikka mikrobilääkkeiden kokonaiskulutus avohoidossa onkin meillä selvästi yleisempää kuin esimeriksi muissa Pohjoismaissa. Suomessa käytetään mikrobilääkkeitä eurooppalaisittain runsaasti myös sairaalapuolella.

– Vaikka Suomessa antibioottiresistenssi on vielä vähäinen ongelma verrattuna esimerkiksi Etelä-Eurooppaan, tilanne voi muuttua nopeasti, varoittaa Suomen Infektiolääkärit ry:n puheenjohtaja ja infektiosairauksien linjajohtaja, HUS:n ylilääkäri Asko Järvinen.

Tavallinen infektiokin voi tappaa

Pahentuessaan antibioottiresistenssi vaikeuttaa monien tavallisten sairauksien hoitoa ja lisää terveydenhuollon kustannuksia.

Esimerkiksi syöpähoidot tai tavalliset leikkaukset eivät onnistu ilman toimivia antibiootteja, koska niihin liittyy hankalasti hoidettavien infektioiden riski. Myös virtsatietulehduksen kaltaiset tavalliset sairaudet vaativat yhtä useammin sairaalahoitoa, jos suun kautta otettavat antibiootit eivät enää tehoa.

Järvinen arvioi, että tavalliset infektiot ja pienet vammat tappavat ihmisiä antibioottien tehottomuuden vuoksi todennäköisesti jo 2000-luvun aikana.

– Tällainen tulevaisuudenkuva on Suomessa kestämätön sekä potilaan että terveydenhuollon näkökulmasta. Antibioottien käyttö on saatava nykyistä vastuullisemmaksi, hän sanoo.

Kuuria ei tarvitse syödä loppuun

Antibioottiresistenssiä vastaan voidaan käydä monin keinoin. Jokaisen kansalaisen on käytettävä antibiootteja vastuullisesti sekä huolehdittava perushygieniasta ja rokotesuojasta.

Antibioottien käytön vähentämisessä tärkein kohde ovat ylähengitystietulehdukset ja äkilliset keuhkoputkitulehdukset, jotka ovat useimmiten virusten aiheuttamia.

Vastuulliseen käyttöön kuuluu muun muassa se, että antibioottikuuria ei tarvitse syödä loppuun.

– On vanha myytti, että antibioottikuuri täytyy syödä aina loppuun. Lääkehoidon voi lopettaa siinä vaiheessa, kun vointi on parantunut. Toivon että apteekeissa lopetettaisiin sen varmentaminen, että syöthän kuurin loppuun ja kysyttäisiin mieluummin, onko lääkäri kanssa sovittu, kauanko lääkettä käytetään, Asko Järvinen sanoo.

Hän lisää, että myös poliittisen tason ja terveydenhuollon johdon tulee sitoutua ongelman ratkaisuun huomioimalla antibioottiresistenssin ehkäisy osana päivittäistä hoitotyötä sekä terveydenhuollon rakenteita muuttavassa sote-uudistuksessa.

Lääkeyhtiö Pfizerin Lupaus-kampanja haastaa suomalaiset käyttämään antibiootteja vastuullisesti. Lupaus-kampanja löytyy osoitteesta www.antibioottiresistenssi.fi.

Lisää aiheesta