Toimitusjohtaja Jarkko Kiurulla on kuntapäättäjille selkeä viesti: laskekaa paljonko lääkkeiden jakaminen käsityönä maksaa ja verratkaa sitä koneellisen annosjakelun hintaan.

Joidenkin kuntapäättäjien logiikalla lääkkeiden koneellinen annosjakelu on lisäkulu. Koska kunnat maksavat jo palkkaa sairaanhoitajille ja lähihoitajille, nämä voivat jakaa lääkkeet käsin työajallaan.

Kotisairaanhoitajan aika saattaa kulua asiakkaan luona kuitenkin lähes kokonaan lääkkeiden dosettijakeluun. Lisäksi hoitajat juoksevat apteekeissa ja uusivat reseptejä.

– Annosjakelulla hoitotyöhön saataisiin tehokkuutta ja kustannushyötyjä. Kone jakaa lääkkeet huomattavasti nopeammin ja edullisemmin kuin ihminen, sanoo toimitusjohtaja Kiuru.

Hän työskentelee annaosjakelun suomalaisen markkinajohtajan, PharmaServicen palveluksessa.

– Jos hoitaja toisi mukanaan asiakkaan kahden viikon lääkkeet valmiiksi annospusseihin jaettuna, hän ehtisi keskittyä muihin olennaisiin hoitotoimenpiteisiin: mitata verenpaineen, auttaa peseytymisessä tai käyttää ulkona. Asiakkaalle hoitajan käynti voi olla päivän ainoa sosiaalinen kontakti.

Annosjakelu lisää myös lääkitysturvallisuutta. Käsin jaetuissa lääkkeissä virhemarginaali on tutkimuksesta riippuen 1–20 prosenttia. Inhimillisiä virheitä sattuu helposti, kun esimerkiksi palvelutaloissa lääkkeitä jakavat väsyneet yövuorolaiset.

PharmaService toimitti viime vuonna asiakkaille 22 miljoonaa koneellisesti jaeltua lääkepussia, joista vain muutamasta löytyi virhe.

Annosjakelun höydyt tunnustettu laajasti

Annosjakelu ja siihen liittyvät lääkehoidon arvioinnit sopisivat Kiurun mukaan täydellisesti pääministeri Sipilän hallitusohjelmaan, johon on kirjattu rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelma.

Lääkkeiden koneellisen annosjakelun hyödyt on tunnustettu laajasti hoitoalalla.

Tästä huolimatta palvelu ei ole yleistynyt odotetun mukaisesti

Suomessa koneellisella annosjakelulla on vajaat 40 000 käyttäjää, Ruotsissa jo lähes 200 000.

Kiuru laskee, että väkimäärään suhteutettuna suomalaisia käyttäjiä voisi helposti olla jopa 100 000.

– Kasvu edellyttäisi, että mukaan saataisiin uusia kuntia sekä yksityisiä ja julkisia palvelutaloja. Ratkaisevaa on, millaisen kannan poliittinen päätöksenteko ottaa annosjakeluun seuraavien parin vuoden aikana, Kiuru sanoo.

Jarkko vaikuttaa innovatiiviselta ja motivoivalta johtajalta. Hänen pitkä ja monipuolinen kokemuksensa liiketoimintajohtamisesta ja markkinoinnista auttaa PharmaServicen toiminnan kehittämisessä.

Eija Kari, apteekkari, PharmaServicen hallituksen puheenjohtaja

Lähiaikoina PharmaService saa mission, vision ja selkeän strategian.

– Meidän pitää löytää vahva suunta PharmaServicelle. Teemme riskianalyysin ja katsomme, mitä markkinoilla voi tapahtua. Eivät markkinat ainakaan tästä helpotu.

Yhteinen ristiretki: kuntien lobbaaminen

PharmaService on alansa markkinajohtaja, mutta sen kolmella kilpailijalla on yhteensä jo noin 20 000 asiakasta.

Äärimmäinen tarkkuus, promillen sadasosan virhemarginaali, on yhtiön valtti kiristyvässä markkinatilanteessa.

– En kuitenkaan toivo veristä taistelua markkinaosuuksista, vaan sitä, että me toimijat keskittyisimme yhdessä toimialan kasvattamiseen. Hyötyjä korostamalla saisimme mahdollisimman monta potilasta palvelun piiriin, Kiuru sanoo.

Yhteistyöllä hän tarkoittaa lobbaamista ennen kaikkea kuntien suuntaan.

Monet kuntapäättäjät eivät tunne koko palvelua tai he eivät ymmärrä apteekkitoimialan raameja kilpailuttaessaan annosjakelua.

– Edelleen tulee vastaan tapauksia, että kunnat pyytävät annosjakelua tarjoavalta apteekilta esimerkiksi alennusta lääkkeistä. Se ei ole mahdollista, koska lääkelaki määrää apteekit noudattamaan hinnoittelussa lääketaksaa.

Annosjakelu ei ole pelkästään kasvava palvelu, vaan palvelun tuottajat myös menettävät asiakkaita. Osa kunnista on antanut lääkejakelun takaisin sairaanhoitajille. Iso kysymysmerkki on, yleistyykö käytäntö sote-uudistuksen jälkeen.

Lisää aiheesta