Lapsuusiässä mitatusta älykkyydestä voi päätellä, miten todennäköisesti henkilö menehtyy mm. sydän- ja verisuonitauteihin ennen 80 vuoden ikää. Yhteys selittyy osittain tupakoinnilla.

Tiedot käyvät ilmi suuresta brittitutkimuksesta, jossa yli 60 000 skotlantilaista vuonna 1936 syntynyttä on seurattu aina nykypäiviin saakka. Osallistujille oli tehty älykkyystestit heidän ollessaan 11-vuotiaita.

Tutkijat havaitsivat lapsuusiän älykkyystestimenestyksen liittyvän selvästi siihen, miten todennäköisesti osallistujat olivat menehtyneet 68-vuotisen seurannan aikana.

Mitä älykkäämpi henkilö oli ollut lapsena sitä epätodennäköisemmin hän menehtyi muun muassa sepelvaltimotautiin, hengitysteiden sairauksiin tai aivoverenkiertohäiriöihin.

Myös onnettomuuksiin, ruoansulatuselimistön sairauksiin, dementiaan ja tupakoinnista aiheutuviin syöpiin liittyvät kuolemat olivat heillä seurannan aikana harvinaisempia.

Tutkijat pyrkivät erillisellä analyysilla myös selvittämään, mistä älykkyyden ja eliniän välinen yhteys johtuu, mutta yhtä selvää syytä ei löytynyt. Suuri merkitys oli kuitenkin tupakoinnilla ja aikuisiän sosioekonomisella asemalla.

Brittien havainnot ovat samansuuntaisia aiempien tutkimusten kanssa, mutta ne perustuvat selvästi pitempään seurantaan. Tulokset julkaistiin BMJ-lehdessä.

Lisää aiheesta