Allergologian emeritusprofessori Tari Haahtela on oppinut ansiokkaan työuransa aikana, että astma ja allergiat ovat hälytysmerkkejä ihmiskuntaa uhkaavasta ongelmasta.

Aloittaessaan lääkäriopinnot melkein 50 vuotta sitten Tari Haahtela ei olisi millään voinut ennustaa, miten laajasti allergiset sairaudet jylläävät 2000-luvun Suomessa. Työikäisistä yli puolella on ollut yliherkkyysoireita, kuten astmaa, allergista nuhaa tai ihottumaa. Päiväkodeissa ja kouluissa varttuu kovin allerginen sukupolvi.

Syynä on Haahtelan mukaan se, että nykyihminen elää sisätiloissa betonin, lasin ja muovin ympäröimänä. Lähes kaikki mihin koskemme on kuollutta ainetta. Kivikaudelta peräisin olevan immuunijärjestelmän on vaikea sopeutua näin hygieeniseen ja mikrobistoltaan köyhään ympäristöön.

– Ympäristön mikrobisto vaikuttaa immuunijärjestelmämme kykyyn tehdä ero vaarallisen ja vaarattoman välillä. Eihän ole järkevää reagoida voimakkaasti koivun siitepölyyn, koska kyse ei ole vaarallisista hiukkasista. Silti koivun siitepölystä saa allergiaoireita jo yli miljoona suomalaista, Haahtela sanoo.

Hän kehottaa ihmisiä kytkeytymään kiireesti takaisiin luontoon: syömään tuoretta lähiruokaa, viettämään aikaa ulkoilmassa, ottamaan kotieläimiä, työntämään kädet syvälle multaan ja kasvattamaan viherkasveja.

Ihmisen mikrobiomin köyhtyminen on yhteydessä maailmanlaajuiseen luontoympäristöjen tuhoutumiseen ja lajikatoon.

– Luonnon monimuotoisuuden katoaminen on ihmiskunnalle suurempi uhka kuin atomisota. Se mikä menetetään, menetetään ikuisiksi ajoiksi. Allergiat ovat hälytysmerkki. Suurimmalla osalla ne eivät ole kauhean vakavia, mutta ne hälyttävät elinehtojen muutoksista. Siksi allergisten asiaa kannattaa kuunnella, Haahtela sanoo.

ERJA ELO

Lue haastattelu kokonaan tällä viikolla ilmestyvästä Apteekkarilehdestä.

Lisää aiheesta