Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Allergia on hälytysmerkki

allergia   05.06.2014 08:24 MAURI RATILAINEN

kuva: Mauri Ratilainen, kuva: Mauri Ratilainen

Vaarattomalle koivun siitepölylle allergisoituminen on hyvä esimerkki siitä, miten ihmiset ovat vieraantuneet luonnosta.

Allergologian emeritusprofessori Tari Haahtela on oppinut ansiokkaan työuransa aikana, että astma ja allergiat ovat hälytysmerkkejä ihmiskuntaa uhkaavasta ongelmasta.

Aloittaessaan lääkäriopinnot melkein 50 vuotta sitten Tari Haahtela ei olisi millään voinut ennustaa, miten laajasti allergiset sairaudet jylläävät 2000-luvun Suomessa. Työikäisistä yli puolella on ollut yliherkkyysoireita, kuten astmaa, allergista nuhaa tai ihottumaa. Päiväkodeissa ja kouluissa varttuu kovin allerginen sukupolvi.

Syynä on Haahtelan mukaan se, että nykyihminen elää sisätiloissa betonin, lasin ja muovin ympäröimänä. Lähes kaikki mihin koskemme on kuollutta ainetta. Kivikaudelta peräisin olevan immuunijärjestelmän on vaikea sopeutua näin hygieeniseen ja mikrobistoltaan köyhään ympäristöön.

– Ympäristön mikrobisto vaikuttaa immuunijärjestelmämme kykyyn tehdä ero vaarallisen ja vaarattoman välillä. Eihän ole järkevää reagoida voimakkaasti koivun siitepölyyn, koska kyse ei ole vaarallisista hiukkasista. Silti koivun siitepölystä saa allergiaoireita jo yli miljoona suomalaista, Haahtela sanoo.

Hän kehottaa ihmisiä kytkeytymään kiireesti takaisiin luontoon: syömään tuoretta lähiruokaa, viettämään aikaa ulkoilmassa, ottamaan kotieläimiä, työntämään kädet syvälle multaan ja kasvattamaan viherkasveja.

Ihmisen mikrobiomin köyhtyminen on yhteydessä maailmanlaajuiseen luontoympäristöjen tuhoutumiseen ja lajikatoon.

– Luonnon monimuotoisuuden katoaminen on ihmiskunnalle suurempi uhka kuin atomisota. Se mikä menetetään, menetetään ikuisiksi ajoiksi. Allergiat ovat hälytysmerkki. Suurimmalla osalla ne eivät ole kauhean vakavia, mutta ne hälyttävät elinehtojen muutoksista. Siksi allergisten asiaa kannattaa kuunnella, Haahtela sanoo.

ERJA ELO

Lue haastattelu kokonaan tällä viikolla ilmestyvästä Apteekkarilehdestä.

Arkisto


Apteekkarin kauppahuoneessa tekemisen iloa lapsille
16.12.2013 12:59

16.12.2013 12:59


Tupakaton tammikuu kutsuu
16.12.2013 08:31

16.12.2013 08:31


Lapsen yskä kestää 25 päivää
13.12.2013 08:43

13.12.2013 08:43


Nikotiinipurkat eivät lisää sydänriskejä
12.12.2013 09:20

12.12.2013 09:20


Influenssarokote tehokas pikkulapsilla
11.12.2013 09:09

11.12.2013 09:09


D-vitamiinin teho pitkäaikaissairauksien estossa kyseenalainen
10.12.2013 10:01

D-vitamiini 10.12.2013 10:01


Uusia erityiskorvattavia lääkkeitä diabetekseen
10.12.2013 09:20

10.12.2013 09:20


Iäkkäiden lääkityksen tietokanta päivittyi
09.12.2013 13:45

09.12.2013 13:45


Vaihtokelpoisten lista laajenee taas
09.12.2013 13:20

Lääkevaihto 09.12.2013 13:20


Ritarimerkit Rajaniemelle ja Koskipirtille
05.12.2013 09:34

05.12.2013 09:34