Aikaisemmissa tutkimuksissa masennuslääkityksiin liitetyt älykkyysvaikutukset selittyvät todennäköisesti lääkitysten sijaan muilla seikoilla, kuten äidin iällä tai sairauksilla, joita masennuslääkkeillä hoidetaan.

Raskaudenaikaisen masennuslääkityksen on pelätty haittaavan lapsen kehitystä ja aiheuttavan muun muassa älyllistä jälkeenjääneisyyttä, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan pelot ovat todennäköisesti turhia.

Tutkimuksessa käytettiin 180 000 lapsen ja heidän äitiensä rekisteritietoja.

Analyysin perusteella älyllinen jälkeenjääneisyys todettiin keskimäärin yhdeksällä masennuslääkkeille altistuneella lapsella tuhannesta, ja neljällä ei-altistuneella tuhannesta.

Erot ryhmien välillä eivät kuitenkaan olleet enää merkitseviä sen jälkeen, kun tutkijat huomioivat analyysissa monia tuloksiin vaikuttavia taustamuuttujia.

Havainnot viittaavat siihen, että joissain aikaisemmissa tutkimuksissa masennuslääkityksiin liitetyt älykkyysvaikutukset todennäköisesti selittyvät lääkitysten sijaan muilla seikoilla, kuten äidin iällä tai sairauksilla, joita masennuslääkkeillä hoidetaan.

Raskaudenaikaisten masennuslääkitysten haittoja on tutkittu monelta kantilta, ja lääkkeet saattavat muun muassa haitata lapsen kielellistä kehitystä.

Yleensä tutkimuksissa havaitut yhteydet ovat kuitenkin olleet heikkoja.

Mahdolliset riskit kannattaakin suhteuttaa lääkkeiden hyötyihin, sillä myös hoitamaton masennus voi vaarantaa raskauden. Raskaana olevien kannattaisi keskustella lääkityksen hyödyistä ja mahdollisista haitoista lääkärinsä kanssa.

Tutkimus julkaistiin JAMA Psychiatry -lehdessä.

Lisää aiheesta