Lääkelain uudistuksen tulisi keskittyä hallitusohjelman tavoitteisiin

Apteekkarit ovat yrittäjiä, jotka hoitavat lakisääteisiä terveydenhuollon tehtäviä. Apteekki on kuitenkin ainoa yritys, joka ei voi siirtää kasvavia kustannuksia tuotteiden eli lääkkeiden hintoihin. Monissa, varsinkin pienissä apteekeissa lääkkeiden toimittamisesta saatava, valtioneuvoston lääketaksan mukainen palkkio ei enää riitä kattamaan tästä toiminnasta eli lakisääteisen tehtävän hoitamisesta aiheutuvia kustannuksia.

Tilannetta korjatakseen monet apteekkarit ovat perustaneet erillisiä apteekissa toimivia yhtiöitä, joiden kautta myydään terveydenhuollon muita tuotteita. Lääkelaitos haluaisi nyt kieltää tämän toiminnan kokonaan. Se ei ole kuitenkaan osoittanut yhtäkään epäkohtaa tai haittaa, joka toiminnasta olisi aiheutunut asiakkaille tai yhteiskunnalle. Siksi on outoa, että Lääkelaitos esittää kieltoa uuteen lääkelakiin. Tämä ei liene hyvää ja perusteltua lain laadintaa. Muiden kuin lääkkeiden osuus suomalaisten apteekkin kokonaismyynnistä on erittäin pientä, keskimäärin vain viisi prosenttia liikevaihdosta.

Toinen huono ehdotus lakipaketissa on siirtyminen apteekkimaksun ennakonkantoon. Se olisi hallitusohjelman vastainen toimenpide, josta ei olisi mitään hyötyä, mutta byrokratia kasvaisi kolminkertaiseksi. Ehdotus vaikeuttaisi aloittavan apteekin toiminnan käynnistymistä ja heikentäisi erityisesti pienten ja haja-asutusalueilla sijaitsevien apteekkien toimintamahdollisuuksia.

Lääkelaitoksen esitys on nyt lausuntokierroksella. Sen jälkeen esitykset ovat sosiaali- ja terveysministeriön käsissä.

Lääkelain uudistus tähtää hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti syrjäseutujen lääkehuollon turvaamiseen ja tehostamiseen. Tähän tulee keskittyä. Lausuntokierroksen jälkeen ministeriön tulee täydentää ehdotuksia siitä, miten sivuapteekkien ja apteekkien palvelupisteiden toimintaedellytyksiä voidaan parantaa sekä apteekkien verkkopalvelutoiminnan pelisäännöt sopia. Muut tästä irralliset, ministeriönkin selvityksestä poikkeavat ja epämääräisin perustein esiin nostetut muutosesitykset tulee kyseenalaistaa.

On erittäin hyvä, että hallitusohjelmassa halutaan säilyttää kattavat apteekkipalvelut koko maassa. Olen kuvannut joskus tätä vaalikautta kehittämisen kaudeksi. Kehittämistä jarruttaa oikeastaan vain se, että edellisen hallituksen toteuttamat leikkaukset ovat vaikeuttaneet apteekkien taloutta siinä määrin, että vireillä olevien kehittämishankkeiden toteuttaminen on monille apteekeille vaikeaa ellei mahdotonta.

Apteekki on olennainen osa kunnallista palvelurakennetta, ja sillä on sijaintikunnalle myös taloudellisesti suuri merkitys. Apteekkariyrittäjistä 70 prosenttia on naisia. Apteekki on siis loistava esimerkki yrittäjyydestä, jota hallitusohjelmassa halutaan kannustaa ja tukea. Tätä yrittäjyyttä ja osaamista voidaan hyödyntää esimerkiksi STM:n käynnistämässä Toimiva terveyskeskus -hankkeessa. Tämän tulisi olla lähtölaukaus apteekkien integroitumiseksi entistä tiiviimmin osaksi perusterveydenhuoltoa ja potilaan hoitoketjua.

 Mika Vidgrén

Kirjoittaja on Suomen Apteekkariliiton puheenjohtaja.