Fippailua Baselissa

Monenlaista ajatusta apteekin palvelupaletin laajentamiseksi oli jälleen tarjolla idearikkaiden farmasistien kokoontuessa Farmasian maailmankongressiin Sveitsin Baseliin elo-syyskuun taitteessa.

Apteekkipalveluiden kehittämiseen motivoivat paitsi ikääntyvän väestön tarpeet ja terveydenhuollon resurssipula, myös lääkejakelun ohenevat katteet. Joissakin maissa palveluiden kehittämiseen kannustaa uudistettu rahoitusjärjestelmä, mutta yhteinen nimittäjä lienee kuitenkin lääkekustannusten leikkaukset.

Suomessakin olemme saaneet esimakua, kun lääkevaihto on aiheuttanut arvioitua merkittävästi suuremman hintatason romahduksen, josta kaikki lääkejakeluketjun lenkit ovat saaneet osansa. Lisää on luvassa ensi keväänä, kun lääkevaihtoa laajennetaan ja viitehinta otetaan lääkekorvausten perusteeksi.

Viitehintalainsäädännön perusteluissa kyllä mainitaan, että järjestelmästä aiheutuu apteekeille kustannuksia, mutta toteama jää retoriseksi. Kun keisari pitää huolen omastaan, tulisi työstä ja erityisesti hyvästä työstä saada asiallinen kompensaatio.

Meidänkin on vakavasti pohdittava, millä palkat, vuokrat ja apteekin muut kulut tulevaisuudessa maksetaan. Tähän saakka maailmalla ja erityisesti Suomessa on ollut se kummallinen käsitys, että apteekissa syntyy endeemistä rahaa ja että apteekin palvelu on ilmaista. Meiltä saa kuulemma ilmaisia lääkkeitäkin. Sellaista nollariviä en ole kyllä tukkukaupan laskussa nähnyt.

Amerikkalaisilla on omat kotkotuksensa ja niiden perässä saadaan olla parsimassa mitä milloinkin. Niin kuin nyt nuo rahoitusmarkkinat. Aina ne vaan löytävät muita maksumiehiksi. Vaan on meillä eurooppalaisillakin omat Fanny Maemme ja Freddie Macimme. Ne painavat päälle EU-komission tuella.

Nyt ollaan jo niin pitkällä, että EY-tuomioistuimen kymmenkunta tuomaria ratkaisee tulevaisuuden apteekkitoiminnan mallin. Tässä prosessissa on aikoja sitten unohtunut, millainen apteekki on EU-kansalaisen ja potilaan etu. Komissiolle tärkeintä tuntuu olevan se, että sisämarkkinat toimivat ja suuret lääketukkujätit pääsevät apteekkien omistajiksi ja keräämään rusinat pullasta. Kuka ajaisi potilaan etua?

 Tapio Rytilä

Kirjoittaja on Suomen Apteekkariliiton 1. varapuheenjohtaja.