KULUNEEN VAALIKAUDEN aikana apteekkikeskustelu on käynyt kuumana. Välillä jopa niin kuumana, että faktojen ei ole annettu sitä turhaan ohjata tai edes hillitä. Muutosta on vaadittu muutoksen itsensä vuoksi, useimmiten ilman harkittuja avauksia siitä, millainen lääkkeiden vähittäisjakelu tähän maahan sitten lopulta haluttaisiin.

Keskustelun huumassa on huudettu apuun milloin markkinavoimia, milloin leveitä hartioita – ei väliä, kunhan vain saataisiin muutosta aikaan. Tärkein on kuitenkin unohdettu. Se, jota varten koko järjestelmä on olemassa: apteekin asiakas, potilas, ihminen.

Taloustutkimuksen tammikuussa tekemän selvityksen mukaan yli yhdeksän suomalaista kymmenestä on tyytyväinen nykyiseen apteekkijärjestelmään sekä viime apteekkikäyntiinsä. Lääkkeiden saatavuus koetaan hyväksi, ja apteekin asiantuntijoiden antamaa neuvontaa arvostetaan

Sopii toivoa, ettei kansalaisten terveyttä käytettäisi enää kaupallisten intressien pelinappulana.

Apteekki ei ole turhaan Suomen käytetyin terveyspalvelu. Lääkkeiden oikean käytön varmistaminen sekä mahdollisten sivu- ja yhteisvaikutusten arviointi, eli yleisemmin lääke- ja lääkitysturvallisuus, on apteekkityön arkea. Lääkkeiden koneellinen annosjakelu on palveluna hyvä käytännön esimerkki tästä.

ASIAKKAIDEN TYYTYVÄISYYS ei tietenkään tarkoita sitä, ettei alaa tarvitsisi kehittää – päinvastoin. Apteekkariliitto on pitkään nostanut esiin omia konkreettisia kehitysehdotuksiaan, yhtenä merkittävänä kokonaisuutena voi mainita viime vuonna lanseeratun Uusi APTEEKKI -ohjelman.

Alkuvuodesta sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi virkamiesmuistion koko lääkehoitoon liittyvistä muutostarpeista. Näissä molemmissa asiantuntijat näkevät tärkeäksi, että lääkkeiden jakelua kansalaisille pitää kehittää harkiten ja kytkeä se yhä enemmän osaksi terveydenhuoltoa. Avohoidon rooli kasvaa, ja nykyjärjestelmän hyviä puolia on syytä vahvistaa.

Uusi APTEEKKI -ohjelma korostaa näistä erityisesti apteekin digitaalisten palvelujen, järjestelmän notkeuden sekä nykyistä tehokkaamman lääkekorvausjärjestelmän merkitystä.

ON SÄÄLI, ETTÄ SIPILÄN hallituksen esitykset lääkelain muuttamiseksi jäivät lopulta eduskunnan pöydälle aivan valtiopäivien loppumetreillä. Olisi suotavaa, että seuraava hallitus valmistelisi omat kehitysesityksensä huolellisesti ja perustaisi ne kattaviin vaikuttavuusanalyyseihin.

Hätäisesti kasattuja ja pitkälti vain mielikuvilla perusteltuja muutoksia on tässä maassa nähty jo aivan riittävästi. Sopii toivoa, ettei jatkossa kansalaisten terveyttä käytettäisi poliittisten ja kaupallisten intressien pelinappulana enää yhtään enempää.

Kirjoittaja on Apteekkariliiton puheenjohtaja

Kunden, patienten, människan

UNDER DEN GÅNGNA VALPERIODEN har apoteksdiskussionen gått het. Ibland så het att man inte låtit fakta styra eller ens begränsa den. En del vill ha förändring för förändringens skull, ofta utan genomtänkta förslag på hur detaljhandeln av läkemedel då borde se ut i vårt land.

I diskussionens hetta har man ropat på hjälp både av marknadskrafterna och av breda skuldror - vad som helst bara en förändring sker. Men det viktigaste har glömts bort. Den för vars skull hela systemet finns: apotekets kund, patienten, människan.

Enligt en undersökning som gjordes av Taloustutkimus i januari är fler än nio av tio finländare nöjda med det nuvarande apotekssystemet och sitt senaste besök på apoteket. Tillgången på läkemedel upplevs god och kunderna uppskattar den rådgivning de får av apotekens experter.

Vi får hoppas att invånarnas hälsa inte längre används som spelpjäs i spelet om politiska och kommersiella intressen.

Apoteket är inte för intet Finlands mest använda hälsovårdstjänst. Till apotekets vardag hör kontroll av att läkemedlen används rätt samt bedömning av eventuella biverkningar och interaktioner, närmare bestämt läkemedels- och medicineringssäkerhet. Maskinell dosdispensering som service är ett bra exempel på det här.

KUNDERNAS BELÅTENHET betyder förstås inte att branschen inte behöver utvecklas – tvärtom. Apotekareförbundet har länge lyft fram egna konkreta utvecklingsförslag. En sådan betydande helhet är programmet Det nya apoteket som lanserades förra året.

I början av året publicerade social- och hälsovårdsministeriet en tjänstemannapromemoria om förändringsbehoven inom läkemedelsbehandling. I både programmet och promemorian anser experterna det viktigt att distributionen av läkemedel utvecklas med eftertanke och att den knyts allt tätare till den övriga hälsovården. Öppenvårdens roll växer och det nuvarande systemets fördelar bör stärkas.

Det nya apoteket-programmet framhåller speciellt betydelsen av apotekets digitala tjänster, systemets smidighet och ett effektivare läkemedelsersättningssystem.

DET ÄR SYND ATT SIPILÄS regerings förslag till ändringar i läkemedelslagen blev kvar på riksdagens bord precis i slutet av riksmötet. Det vore bra om den nästa regeringen förbereder sina egna utvecklingsförslag noggrant och grundar dem på heltäckande effektivitetsanalyser.

Snabbt hoprafsade ändringar som grundar sig mest på föreställningar har vi sett tillräckligt av i det här landet. Vi får hoppas att invånarnas hälsa inte en enda gång till används som spelpjäs i spelet om politiska och kommersiella intressen.

Skribenten är Apotekareförbundets ordförande