Zombeja ja aavetaloja

USEIMMAT KAUPUNKILAISET tunnistavat hahmon. Nuori, sekava ja levoton mies istuu täydessäkin raitiovaunussa tyhjää ympärillään. Arvaamaton käytös huokuu jotain muuta kuin puhdasta humalaa.

Lääkkeiden ja alkoholin sekakäyttö on kasvanut viime vuosina, ja opioideista on tullut yleisimpiä myrkytyskuolemien aiheuttajia. Kodin tai mummolan lääkkeitä on helpompi varastaa kuin vanhempien viinejä.

Poliisi nimittää narkomaanipiirien surkeimpia tapauksia käveleviksi zombeiksi. Näillä sekakäyttäjillä on jo takana pitkä lääkeriippuvuus ja epäonnistuneita vieroitusyrityksiä.

Kun huumeiden jakeluun tulee ”toimitushäiriö”, zombit putsaavat ensin kaverinsa ja tunkeutuvat sitten apteekkiin – hetken mielijohteesta, päihtyneenä tai pahoissa vieroitusoireissa. Kiinnijäämisellä ei ole väliä, saaliin nauttiminen voidaan aloittaa jo rikospaikalla.

APTEEKIT KÄRSIVÄT digitalisoitumisen lieveilmiöstä. Jo 95 prosenttia resepteistä on digitaalisia, ja reseptin uusiminen onnistuu vaikka laiturin nokasta.

Koska väärentäminen ei enää onnistu, laittomia lääkkeitä saa vain kadulta tai väkivalloin. Apteekkimurtoja ja –ryöstäjä tehtaillaankin nyt ennätystahtia.

Digitalisaatio on tuonut ongelman näkyviin, mutta itse syy on muualla. Lääkkeiden väärinkäyttö on päässyt paisumaan, kun on keskitytty alkoholihaittoihin.

Lääkeriippuvaiset voisi myös hoitaa, mikä maksaisi vähemmän kuin päihdekäytöstä johtuva rikollisuus ja työkyvynmenetykset. Opioidiriippuvaisista joka kuudes eli 2 600 saa korvaushoitoa. Hoidettavista vain kymmenesosalla on apteekkisopimus.

A-klinikkasäätiön ylilääkäri Kaarlo Simojoki pitää järjettömänä, että vieroitusklinikoiden kuntouttajat käyttävät aikaansa lääkejakeluun.

Apteekkeja voi hirvittää, mutta ne tarvitsevat vieroituspotilaita. On parempi, että narkomaani tulee sisään ovesta kuin ikkunasta ja reseptin eikä aseen kanssa.

KANSANTALOUDELLE EDULLISIN ratkaisu häviää usein. Kunnat säästävät vieroituksesta ja psykososiaalisesta hoidosta, koska leikkausten kustannukset jäävät muiden maksettaviksi.

Pahimmillaan kulut sysätään alan sisällä toiselle yksikölle. Vaarana on, että kestävyysvajeen kurominen lisää hölmöjä säästöjä, vaikka hallitus pyrkii vähentämään osaoptimointia rakenteellisilla uudistuksilla.

Terveystiedon digitalisoituminen muuttaa hoitoa joka tapauksessa. Omahoidon laitteet ja sovellukset siirtävät toimintaa sairaaloista koteihin sekä nykyistä kevyempiin yksikköihin. Jos potilas ei kykene keräämään tietoa itsestään, apteekki tai kotihoito voi hoitaa pienet tutkimukset.

Lääkkeiden ja kirurgian kehittyminen vähentää myös sairaalapäiviä. Kunnat kiihdyttävät kuitenkin sairaalarakentamista turvatakseen palvelut alueellaan – ikään kuin seinät estäisivät toiminnan keskittämistä tarpeen mukaan.

Moni sairaala tulee vielä rapistumaan aavetaloksi. Kaikista ei saa kylpylöitä tai maailmanperintökohteita. 

Kirjoittaja on Julkaisuosakeyhtiö Eliaksen toimitusjohtaja.
Twitter: @optiainen