Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Taasko me syödään kengurua?

22.10.2010 09:03

HIRVENLIHA, mustikka ja kuorittu riisi olivat ainoat ruoka-aineet, joita ystäväni lapsi pystyi syömään 2-vuotiaana. Kaikki muu aiheutti allergisia reaktioita, joiden vakavuus vaihteli pienistä vatsanväänteistä äkilliseen kokovartaloihottumaan. Kahdesti lapsi kiidätettiin ambulanssilla yliopistosairaalaan anafylaktisen reaktion takia.

Silti ystäväni jaksoi iloita siitä, että hänen lapsensa söi sentään lähiruokaa. Allergiaperheiden tukiryhmästä hän tunsi perheen, jonka tytär pysyi hengissä karpaloilla ja paikallisen Citymarketin tilaamalla kengurunlihalla.

Allergiaperheissä elämä pyörii ruoan ympärillä. Kaikki ateriat on valmistettava itse perusraaka-aineista. Jos suuhun eksyy hippunenkin jotain sopimatonta, luvassa voi olla itkuisia öitä, rikkiraavittu iho tai viikkoja kestävä ummetus.

Uusien aineiden varovainen lisääminen ruokavalioon voi päättyä epäonnistumiseen, jonka jälkeen palataan nollapisteeseen: hirvenlihaan ja mustikkaan. Huoli lapsen kasvusta ja normaalista kehityksestä on musertava.

Noin 5-8 prosenttia alle 2-vuotiaista suomalaisista on tutkitusti allergisia jollekin ruoka-aineelle. Herkistyminen voi tapahtua äidinmaidon, lapsen oman ruokailun ja todennäköisesti jopa ihon tai hengitysteiden välityksellä.

Ruoka-aineallergioiden aiheuttajaa ei tiedetä, eikä niiden ennaltaehkäisemiseksi voida Käypä hoito -suosituksen mukaan tehdä juuri mitään. Äidin raskauden tai imetyksen aikaisilla ruokavaliorajoituksilla ei ole vaikutusta. Myöskään yleisesti allergisoivien ruokien myöhäisellä aloituksella ei ole voitu vähentää ruoka-allergian ilmaantumista. On mahdollista, että allergiavaarassa oleva lapsi saattaa välttää atooppisen ihottuman, jos hänelle annetaan probioottivalmisteita heti syntymän jälkeen.

Tällä viikolla Journal of Epidemiology and Community Health -lehdessä julkaistiin laaja suomalaistutkimus, jonka mukaan lapsen herkistyminen ruoka-aineille on yhteydessä sikiöaikaiseen altistukseen. Loka-marraskuussa syntyvillä on kolme kertaa enemmän maito- ja kananmuna-allergiaa kuin kesävauvoilla.

Lapsen syntymää ei kuitenkaan kannata yrittää ajoittaa tiettyyn vuodenaikaan, sillä tutkijoiden mukaan syy-yhteyttä esimerkiksi siitepölyaltistumisen ja ruoka-allergioiden välillä ei voitu vahvistaa.

Lohdullista lasten ruoka-aineallergioissa on se, että valtaosalla oireet katoavat vähitellen kouluikään mennessä. Pahimmat oireet helpottivat myös ystäväni lapsella, joka on jo teini-ikäinen. Hän tosin joutuu välttämään yleisimmin allergisoivia ruokia lopun ikänsä.

Toivon mukaan kengurunlihalla elänyt tyttökin kasvoi terveeksi nuoreksi naiseksi.

Erja Elo
Kirjoittaja on Apteekkarilehden toimittaja.


Osallistu keskusteluun

Kommenttisi tulee näkyviin vasta kun keskustelun valvoja on hyväksynyt sen julkaistavaksi. Emme julkaise hyvien tapojen vastaisia emmekä aiheeseen liittymättömiä kommentteja.


Yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista
08.04.2011 08:55

08.04.2011 08:55


Varmista valintasi!
30.03.2011 09:52

30.03.2011 09:52


Vaikuttavaa asiaa
24.03.2011 09:12

24.03.2011 09:12


eResepti tulee
16.03.2011 10:05

16.03.2011 10:05


Apteekkien vaihdevuodet
09.03.2011 16:12

09.03.2011 16:12


eLehti haastaa paperilehden
03.03.2011 07:42

03.03.2011 07:42


Hyvä, paha internet
25.02.2011 08:00

25.02.2011 08:00


Mukavuusalue venytyksessä
18.02.2011 08:00

18.02.2011 08:00


Lääkepolitiikkaa toteuttamaan
07.02.2011 11:24

07.02.2011 11:24


Huonoin mahdollinen ajoitus
04.02.2011 09:13

04.02.2011 09:13