Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Nollasummapeli lopetettava

05.09.2011 09:33

PÄÄMINISTERI Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa luvataan, että kansalaisille on turvattava hyvä lääkkeiden saatavuus kaikissa olosuhteissa ja ammatillisesti toimiva lääkkeiden jakelu. Tämä on paljon luvattu.

Virkamiehet valtiovarainministeriössä ja sosiaali- ja terveysministeriössä ovat vaatineet, että lupaus pitää toteuttaa apteekkien taloutta turvattaessa kustannusneutraalisti avohuollon kokonaismyynnin, sairausvakuutuksen ja potilaiden lääkekustannusten osalta. Tämä nollasummapeli on mahdoton yhtälö.

Apteekkien myyntikatteesta ja tuloksesta on kevään 2009 jälkeen hävinnyt kymmeniä miljoonia euroja. Viitehintaeduista ovat hyötyneet ja tulevat jatkossakin hyötymään sairausvakuutusjärjestelmä ja apteekkien asiakkaat. Jossakin on kuitenkin raja. Jos kehitys jatkuu samanlaisena eikä apteekkien lääkemyynnistä ja -palveluista suostuta maksamaan kustannustasoa ja palvelujen arvon mukaista hintaa, voi hallituksen lupaukset unohtaa.

Viime kädessä markkinamekanismi oikaisee tilanteen. Palveluverkosto harvenee, aukioloaikoja supistetaan, palvelujen laatu heikkenee, farmaseutteja irtisanotaan ja apteekkarien pääasialliseksi kannustinelementiksi tulee kaiken muun tavaran ja palvelun kuin lääkkeiden myynti.

On luonnollista, että taloudellisesti vaikeina aikoina perinteisesti hyvin menestyneiden apteekkien tukemiselle ei tahdo löytyä poliittista tahtoa. Apteekkarit ovat kautta aikojen olleet verokalentereiden kärkihahmoja. Näin oli ennen. Apteekkiyrityksen erityisluonnetta ei oikein ymmärretä. Apteekkarin verotettavat tulot, palkkaoikaisu, apteekin tulos, apteekkiyrityksen yritysmuoto ja apteekkimaksu ovat viidakko, joka ei aukea päättäjille. Lääkemyynnin monopolin katsotaan olevan edelleen kultamuna, jota voidaan rokottaa uusilla maksuttomilla tehtävillä kannattavasta liiketoiminnasta piittaamatta.

Nykyisen apteekkijärjestelmän yksi terveyspoliittinen etu on se, että valtiolla on täydellinen määräysvalta sekä apteekkien taloudessa että palveluiden määrässä ja laadussa. Viisas valtio varmistaa kehityksen, jossa halutut apteekkipalvelut saadaan kohtuullisilla kustannuksilla, mutta liiketoiminnan selkärankaa ei katkaista. Julkisen vallan ei tarvitse investoida palvelujärjestelmään vaan se hyötyy verojen, maksujen ja kehittyvien palvelujen muodossa.

Päättäjien pitää ottaa päätösvalta virkamiehiltä ja lopettaa nollasummapeli apteekkien kustannuksella. Tässä on valinnan paikka. Nollasummapelillä varmistetaan se, että apteekkien muodonmuutos drug store kaupoiksi tapahtuu nopeasti. Toinen vaihtoehto on hyväksyä se tosiasia, että farmaseuttisella palvelullakin on hintansa, joka pitää maksaa jos palvelua vaatii.

Hannes Wahlroos

Kirjoittaja on proviisori ja farmasian tohtori, joka työskentelee Tapiolan Otso apteekissa Espoossa.


Kommentit

Tapio Heilala 14.09.2011 15:27

Hyvin yksinkertainen ratkaisu on lisata potilaan / asiakkaan maksuosuutta. Siina ei tarvita mutkikkaita korvausprosenttilaskimia.
Jos valtiolla ei ole rahaa -- silloin valtiolla ei ole rahaa.
Nykyaan on lahes aina niin, etta kun puhutaan POLITIIKASTA,
puhutaan RAHASTA.

Pekka Järvinen 12.09.2011 15:45

Hannes Wahlroos käsittelee tärkeää asiaa. Lääketaksa on yksi keskisimmistä tekijöistä huolehdittaessa koko maan kattavasta lääkejakelusta. Mutta kirjoituksessa moitteet kohdistuvat nyt kyllä väärään tahoon. Virkamiehet eivät todellakaan määrittele niitä talouden ehtoja, joiden pohjalta valmistelu ja päätökset tehdään. Tämä koskee kaikkea valtiontalouteen vaikuttavia tekijöitä, niin myös lääketaksaa.

Hallitusohjelman mukaan lakisääteisen sairausvakuutuksen lääkekorvausmenoja vähennetään siten, että säästö valtiontalouteen on 113 miljoonaa euroa. Tuo hallitusohjelman vaatimus ei ole mitään nollasummapeliä vaan raakaa säästöä, jonka toteuttaminen merkitsee joillekin pienentyneitä tuloja ja luultavasti joillekin kasvaneita menoja. Ei ole virkamiesten vika, jos he eivät tässä tilanteessa lähde valmistelemaan apteekkien tuloja lisäävää lääketaksan uudistusta.


Osallistu keskusteluun

Kommenttisi tulee näkyviin vasta kun keskustelun valvoja on hyväksynyt sen julkaistavaksi. Emme julkaise hyvien tapojen vastaisia emmekä aiheeseen liittymättömiä kommentteja.


Kelan lääkemenojen kasvu ei johdu apteekkijärjestelmästä
23.04.2016 21:57 ERKKI KOSTIAINEN

Oma blogi 23.04.2016 21:57 ERKKI KOSTIAINEN


Faktat unohtuivat Vihreiden yrittäjyysohjelmassa
19.04.2016 15:38 MERJA HIRVONEN

Oma blogi 19.04.2016 15:38 MERJA HIRVONEN


Unohtivatko lääketukut vastuunsa Pohjois-Suomessa?
08.04.2016 09:01 ARJA KARJALAINEN

Oma blogi 08.04.2016 09:01 ARJA KARJALAINEN


Miksi Kanta-järjestelmän virheitä ei korvata?
21.03.2016 13:00 KIRSTI MUSTONEN

Oma blogi 21.03.2016 13:00 KIRSTI MUSTONEN


Mitä Ruotsin apteekkiuudistuksella oikeasti saavutettiin?
03.03.2016 10:57 MERJA HIRVONEN

Oma blogi 03.03.2016 10:57 MERJA HIRVONEN


Lääkityslista lupaa paljon – mutta ei apteekkilaisille
18.02.2016 09:00 ARI JANSEN

Oma blogi 18.02.2016 09:00 ARI JANSEN


Kela-kortti, väärä valttikortti!
11.02.2016 13:19 SAKARI ALARANTA

Oma blogi 11.02.2016 13:19 SAKARI ALARANTA


Apteekkijärjestelmän perusteet
23.01.2016 21:26 ERKKI KOSTIAINEN

Apteekkijärjestelmä 23.01.2016 21:26 ERKKI KOSTIAINEN


Apteekeilla annettavaa uusille sotealueille
13.11.2015 07:42 MERJA HIRVONEN

Oma blogi 13.11.2015 07:42 MERJA HIRVONEN


Suomesta Euroopan digiveturi
02.10.2015 12:40 ERKKI KOSTIAINEN

Omat blogit 02.10.2015 12:40 ERKKI KOSTIAINEN