eLehti haastaa paperilehden
03.03.2011 07:42
LEVIKINTARKASTUS JULKISTI tiistaina Kansallisen Mediatutkimuksen lukijatiedot vuodelta 2010. Tutkimus osoitti, että myös nettinuoriso lukee edelleen painettuja lehtiä eivätkä lehtien verkkosivut tai sähköiset versiot ole ainakaan vielä juurikaan vieneet lukijoita paperilehdiltä.
Mikä mukavinta, oma Terveydeksi!-lehtemmekin on säilyttänyt paikkansa maan luetuimpien lehtien joukossa. Yli 1,2 miljoonaa lukijaa on huikea määrä lehdelle, jota ei kanneta kotiin, vaan jonka lukijat hakevat pääsääntöisesti itse apteekista. Suosio kertoo, että terveysasiat kiinnostavat suomalaisia ja että apteekkien jakamaan tietoon luotetaan.
Etenkin painetun sanomalehden loppua on povattu jo pitkään, mutta edelleen moni kelpuuttaa aamukahvipöytäänsä vain tuoreelta painomusteelta tuoksuvan paperisen lehden. Mieltymykset saattavat kuitenkin muuttua, sillä uudet kätevät lukulaitteet, iPad etunenässä, tuovat lehtien lukemiseen aivan uudenlaista miellyttävyyttä ja varmasti vähitellen myös uudenlaista sisältöä.
Toistaiseksi lukulaitteita on vasta yhdessä sadasta kotitaloudesta, mutta TNS Gallupin tuoreen selvityksen mukaan miljoonan käyttäjän rajan arvioidaan menevän rikki jo vuonna 2014.
Hiihtolomaviikolla tuli itsekin kokeiltua Hesarin lukemista digiversiona. Ei se hullummalta tuntunut, vaikkei käytössä ollut edes lukulaitetta, vaan ihan tavallinen läppäri. 3G pelitti mökillä mukavasti ja siirsi sivut kohtuuajassa ruudulle. Eikä tarvinnut kolmenkymmenen asteen pakkasessa lähteä tarpomaan postilaatikolle todetakseen, että eipä löytänyt mökille siirretty lehti perille tänäänkään.
eLehtien tulevaisuus riippuu pitkälti siitä, miten kustantajat hinnoittelevat sähköiset tuotteensa ja miten osaavat hyödyntää lukulaitteiden mahdollisuudet tarjota lukijoille muutakin kuin paperilta sähköiseen muotoon siirrettyä sisältöä.
Viestinnän Keskusliiton eläkkeelle jäänyt toimitusjohtaja arvioi hiljattain sanomalehti Kalevan haastattelussa, että kymmenen vuoden päästä sanomalehtien perinteisestä levikistä ehkä jopa kolmasosa luetaan sähköisistä lukulaitteista. Kuulutko sinä tähän joukkoon?
Erkki Kostiainen
Kirjoittaja on Apteekkarilehden päätoimittaja.
Sekä Terveydeksi!- että Apteekkarilehteä on voinut jo vuosia lukea myös sähköisessä muodossa. Sähköisiin versioihin on linkit lehtien verkkosivuilta.
Kommentit
Molempi parempi 03.03.2011 09:25
Kyllä arvokkaiden lehtien, kuten Apteekkarilehden, tulee olla paperisena. Osa lukemisen viehätyksestä pilee juuri siinä, että saa nautiskella painomusteen tuoksusta ja tuntea lehden käsissään.
Osallistu keskusteluun
Omistajat ohjaavat apteekkien kehitystä
|
Annosjakelun keskittyminen vaarantaa lääkitysturvallisuuden
|
Miksi apteekeista luotiin totuudenvastaista mielikuvaa?
|
Valikoituja faktoja
|
Tupakoinnin vähentämisen uudet suuntaukset
|
Suun kautta Itämereen
|
Asiantuntemus riittää, mutta riittääkö riippumattomuus?
|
Apteekkirokotusten määrä kasvaa maailmalla
|
Apteekkien neuvoilla torjutaan itsehoitolääkkeiden haittoja
|
Valeapteekki jatkaa harhaanjohtamista
|
Tärkeintä on sisältö 06.03.2011 10:12
Hyvä lehti toimii ja on sekä printtinä, että digitaalisena. Näin kannattaa jatkaa, ainakin minun mielestäni.
Laajempi keskustelu käy siitä lopettavatko ihmiset paperilehtien ja kirjojen lukemisen, kun ovat saaneet käsiinsä tabletit, iPadit ja ultrakevyet läppärit. Kyllä siirtymää tapahtuu ja varsinkin nuoremmasta päästä.
Mutta ajatelkaapas tulevaisuuden ihmistä. Lähes joka työssä istutaan ruudun ääressä ainakin se kahdeksan tuntia. Meistä kaikista on tullut itseasiassa konekirjoittajia. Ilta tuijotetaan kuvaruutua ja sitte vielä pitäisi lehdet ja kirjat lukea ruudulta. Kestääkö ihmisen psyyke koko valvelllaoloajan jonkun läppärin tuijottamista. Fyysinenkin kunto voi olla koetuksella. Niska ja hartiat, silmät ja mahdolliset vielä tuntemattomat vaivat saattavat yleistyä niin paljon, että tulee vastaisku. Jotain voidaan tehdä tai harrastaa ilman ruudun tuijotustakin. Voi jopa olla, että onkin taas mukavaa selata lehteä ja ottaa pokkari mukaan lentsikkaan tai rannalle.
Ei tehdä hätiköityjä johtopäätöksiä.