Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Ei käy kateeksi

24.06.2010 08:36

HAASTATTELIN heinäkuun Apteekkarilehteä varten viittä apteekkaria, jotka kertoivat, millainen heidän tiensä apteekkariksi on ollut. Täytyy sanoa, että ei käy kateeksi.

Jokainen haastateltavista on tehnyt lujasti töitä päästäkseen nykyiseen asemaansa. Nämä apteekkarit, kuten useimmat kollegoistaan, ovat aloittaneet uransa pienistä apteekeista.

Erityisesti maaseudulla on venyttävä äärirajoille. Apteekin toimintaa ei ehditä kehittää, koska on palveltava itse tiskissä. Työpäivät ovat pitkiä ja työntekijöitä vain kourallinen.

Näin tunnelmia kuvasi eräs maaseutuapteekkari, joka vastasi Apteekkarilehden tekemään Suureen Apteekkarikyselyyn 2010: ”Suuri osa pienistä apteekeista hoitaa koko kunnan lääkehuollon ja tekee sen pienillä resursseilla. Varsinkin kesäisin teemme myös terveyskeskuksen tehtävät sen supistettua palveluaan. Mummot ja myös työikäiset kääntyvät apteekin puoleen, koska se on ainoa auki oleva terveydenhuollon palvelupiste, jonne pääsee ilman ajanvarausta.”

Vaikka neuvontatyötä riittää, vain lääkkeiden myynnistä saa rahaa. Lääkevaihto, lääkkeiden tukkuhintojen leikkaus ja viitehintajärjestelmän tulo ovatkin aiheuttaneet valtavia talouspaineita. Kun samaan aikaan kustannukset ovat kasvaneet, ovat apteekkien taloudelliset toimintaedellytykset heikentyneet merkittävästi. Apteekkinsa kannattavuudesta on huolissaan peräti 92 prosenttia Suureen Apteekkarikyselyyn vastanneista.

Kasvava työtaakka uuvuttaa jo apteekkareita. Nykyään alkaa olla harvinaista, että apteekkari jaksaa työelämässä 68 vuoden viralliseen eläkeikään asti.

Kun apteekkarit jäävät eläkkeelle etuajassa, vapautuu tilaa uusille innokkaille proviisoreille, jotka puolestaan pääsevät kokeilemaan jaksamisensa rajoja. Tänä päivänä apteekkia varten otettua velkaa vain voi olla vaikea maksaa takaisin, koska reseptilääkkeiden myynnistä ei juuri jää katetta.

Viimeistään nyt on korkea aika romuttaa mielikuvat, joiden mukaan apteekkiluvan saaminen merkitsee suunnilleen samaa kuin lupa painaa rahaa.

Erja Elo
Kirjoittaja on Apteekkarilehden toimittaja.


Kommentit

Maalaisapteekkari Keski-Suomesta 24.06.2010 10:43

Muistissa on vielä yksi Helsinkiläisapteekkari
joka kommentoi vuonna 2008 rahatilannetta
siihen malliin, että hänellä on yrityksen puitteissa
nyt enemmän velkaa kuin oli apteekkariuraa
aloittaessaan yli 10 vuotta sitten.

Apteekit ja apteekkarin tulot ovat tietenkin yksilöllisiä, mutta
uudet viitehintaleikkaukset ovat todella hankaloittaneet
apteekin taloudellista menestymistä.

Etuajassa elääkkeelle jääneet apteekkarit saattaisivat
olla maaseutuapteekkareille sopiva lomittajarengas....


Osallistu keskusteluun

Kommenttisi tulee näkyviin vasta kun keskustelun valvoja on hyväksynyt sen julkaistavaksi. Emme julkaise hyvien tapojen vastaisia emmekä aiheeseen liittymättömiä kommentteja.


Tiedemaailman mätämunat
19.10.2012 16:38

19.10.2012 16:38


Kielellisestä humpuukista
12.10.2012 09:10

12.10.2012 09:10


Maailma muuttuu Eskoseni
06.10.2012 19:32

06.10.2012 19:32


Epäreilua kohtelua
26.09.2012 15:00

26.09.2012 15:00


Nappulaliigassa ei herkutella
21.09.2012 09:13

21.09.2012 09:13


Alamme kiinnostaa monia
07.09.2012 09:37

07.09.2012 09:37


Miksi muuttaa hyvin toimivaa?
30.08.2012 18:34

30.08.2012 18:34


Kultainen tulevaisuus
29.08.2012 09:10

29.08.2012 09:10


Riskit testiin
24.08.2012 08:54

24.08.2012 08:54


Yhteistyötä loppuun asti
17.08.2012 09:28

17.08.2012 09:28