Verosatyyrin ensimmäinen näytös
31.10.2012 10:07
VEROTIETOJEN JULKISTUSTA edelsi tänä syksynä kiinnostava keskustelu terveysalan yritysten ja niiden työntekijöiden harjoittamasta verosuunnittelusta. Apteekkarin viime numerokin sivusi aihetta.
Eurokriisiä käsittelevän jutun otsikko ”miljardin velka” viittasi lääkkeiden suorakorvauksiin, jotka Kreikan valtio oli jättänyt apteekkareille maksamatta odottaessaan EU:n ja IMF:n lainaerää. Luku saattaa olla totta, mutta voidaan kysyä onko rahaliikenne kulkenut toiseenkaan suuntaan aivan säntillisesti.
Kreikassa palkat nousivat pitkään työn tuottavuutta nopeammin eli maa eli velaksi. Surkeaa tuottavuutta rasittaa massiivinen harmaa talous. Näkövammaisten sosiaalitukea nostavat taksikuskit ja metsästäjät ovat lähinnä räikeä anekdootti.
Suurempi reikä tulee siitä, että kansa kiertää veroja. Palveluja ja tuotteita myydään kuititta, ja pelkästään arvonlisäveroja jää maksamatta kuusi miljardia euroa.
TULOVEROTUS VUOTAA vielä pahemmin, arvioiden mukaan jopa 30 miljardia euroa vuodessa. Juristit, lääkärit, hammaslääkärit, kirjanpitäjät ja finanssipiirit ovat tässä taitavimpia. Ihmettelen jos kreikkalainen apteekkari toimii veroilmoitusta tehdessään aivan toisin kuin maan muut itsenäiset ammatinharjoittajat.
Ateenalaisten apteekkien konkurssit kertovat, että ahdinko on varmasti todellinen. Toisaalta apteekkien määräkin kertoo jotain. Tiheästi asutussa maassa on 12 000 apteekkia eli yksi tuhatta asukasta kohden. Vastaava suhde pitkien etäisyyksien Suomessa on yksi apteekkitoimipiste 6 600 asukasta kohden.
On väistämätöntä, että kehitys karsii toimipisteiden määrää ja johtaa suurempiin yksiköihin Kreikassakin. Äskettäin konsulttiyhtiö AT Kearney arvioi lähivuosien leikkaukseksi 40:ää prosenttia, itse veikkaan vielä suurempaa harvennusta.
TOSIN EIPÄ KESKITTYMINENKÄÄN tarkoita automaattisesti kehitystä parempaan. Ruotsissa markkinoiden vapauttaminen johti ketjuuntumiseen ja asiakastyytyväisyyden laskuun. Lisäksi ulkomaalaisomitukseen päätyneiden ketjujen voittoja on valunut Ruotsista ja Norjasta veroparatiiseihin.
Vastaavanlaista ärtymystä on herättänyt Suomessa ulkomaalaisomistukseen siirtyneiden lääkäriyritysten verosuunnittelu. Kikkailu on laillista, mutta se aiheuttaa yhteiskunnan säätelemässä ja subventoimassa toimintaympäristössä ymmärrettävää paheksuntaa.
Voittojen siirtäminen verottomiksi velkojen koroiksi päättyy pian. Yhden porsaanreiän tukkiminen ei kuitenkaan poista sitä, että Googlen ja Starbucksin kaltaiset monikansalliset jätit ovat verosuunnittelussa aivan eri asemassa kuin kansalliset yritykset.
Samaan aikaan, kun verovaroin tuetaan veromoraaliltaan löyhiä maita, tunnollisten maiden yhteisöveroja katoaa Karibialle tai Gibraltarille. Sijaiskärsijän roolit veropohjan kaventumista kuvaavassa satyyrissa jäävät Asklepiokselle ja Panakeialle.
Olli-Pekka Tiainen
Kirjoittaja on Julkaisuosakeyhtiö Eliaksen toimitusjohtaja.
Kommentit
nos 14.11.2012 16:48
Olisin itsekin aika tyytyväinen tilanteeseen, jos maksaisin verot itselleni. 30 miljoonaa on paljon rahaa, se voitaisiin esimerkiksi käyttää suoraan tiettyjen potilasryhmien lääkekorvausmenojen pienentämiseen. Muut yliopistot kykenevät kouluttamaan laadukkaita maistereita ilman YA:n kaltaista organisaatiota, ja muut apteekit kykenevät toimimaan yhtä laadukkaasti verokustannuksen rasittamina. YA:n/HY:n verotuki on myös aluetuki Helsingin seudulle. YA:n erityiskohtelu vääristää siis kilpailua, vääristää verorasituksen kohdentumista henkilöiden välillä, vääristää yliopistojen välistä kilpailua ja on hiljainen aluetuki. Olen samaa mieltä siitä, että Helsinki vaatii erityistä tukea tässä kovenevassa maailmassa, mutta tuen tulisi olla avoimempi eikä lääkemarkkinoita vääristävä. YA on perinteisesti ollut tukemassa lääkemarkkinoiden kiristyksiä yksinkertaisesti siitä syystä, että sillä on privilegioita. Privilegiot mahdollistavat saalistuskäyttäytymisen, mihin lääkemarkkinoiden kristystoimet ovat oiva apuväline. Samalla saadaan myönteistä julkisuutta, kun ollaan puolustamassa esim. katteiden alas ajamista, vaikka se tarkoittaisi lääkelogistiikan kokonaisuuden huonontamista.
.../)... 14.11.2012 14:08
Vaikea sanoa, edustaako nos apteekkarikuntaa. Jos näin on, kysyn onko sinulta jotain pois, jos YA toimii kuin se toimii? Kuinka moni meistä on koulutettu YA:n rahoilla? Ja kuinka monen henkilökunta on koulutettu YA:n rahoilla?
Minulla on yksi hyvä neuvo. Lopeta jauhaminen, se ei palvele ketään. Koskaan en YA:ssa ollessani kuullut pahaa sanaa yksityispuolesta, vaikka todella monta kertaa olisi ollut aihetta. Esimerkkejä on vaikka kuinka paljon. Siellä keskityttiin tekemiseen, ei räksyttämiseen.
hsss 13.11.2012 18:24
Nimerkki nos näyttää antavan apteekkareita edustavalle Apteekkari liitolle ilmaisia vinkkejä oikeaan osuneilla analyyseillään, jotka pohjautuvat tosiasioihin paneutumalla.
Toisaalta kukaan ei voi kiistää ya:n hyvää toimintaa, jota he voivat rahoittaa etuoikeuksiensa ansiosta näin mittavassa määrässä. Ya:n toiminta on pakottanut myös yksityisen sektorin tarkastelemaan toimintaansa.
Mielenkiintoista on kuitenkin seurata ya:n menestystä Venäjällä ja Eestissä. Ko. maissa heillä ei ole erillisasemaa apteekkikentässä.Tulos ei vaikuta sen kummemmalta kuin suomalaisilla yksityisapteekeilla kotimaassaan. Ruotsi toiminta-alueena taidettiin heivata pois liian vaikeana rastina.
nos 13.11.2012 17:51
Apteekkitoimintaan liittyen yksi verotuksen suurimmista kysymyksistä on juuri yksityisen toiminimiapteekin ja YA:n/HY:n verorasituksen mieletön ero. On huomattava, että vaikka YA/HY olisi normaali verovelvollinen yhteisönä, olisi tuloveroaste jakamattoman voiton osalta 24,5 %. Toiminimiapteekki ei kykene tällä hetkellä sääntelemään tilikauden voiton verotusta oikeastaan muulla tavalla kuin kasvattamalla apteekin tasetta (ja ohjaamalla puolisolle osan tuloista), mikä sekin on haasteellista nykyoloissa (varastot on jo hintojen vaihtelusta johtuen pidettävä mahdollisimman pienenä). Lisänä on sitten vielä toiminimen ongelmat likvidien varojen lukemisessa osaksi apteekin varallisuutta sekä ennen kaikkea se, että koko tilikauden tulos on automaattisesti verotettavaa ansio-/pääomatuloa apteekkarille, vaikka apteekkari ei nostaisi senttiäkään tuloa apteekista. Toinimiapteekin verotus ei sovellu kovin hyvin nykytilanteeseen, jossa tuottavuutta on lääkkeiden katteiden pienentyessä kasvatettava tekemällä alasta pääomavaltaisempaa (korvata ihmisiä koneilla). YA on tässäkin suhteessa omissa sfääreissään, joten voidaan puhua valtiosta valtiossa.
nos 13.11.2012 09:54
Helsingin yliopisto maksaa tiettävästi noin miljoona euroa vuodessa niille yliopistoille, joiden alueella YA toimii. Korvaus taitaa olla 45 senttiä/resepti. HY saa apteekkimaksua ja tuloveroa takaisin valtiolta noin 30 miljoonaa euroa vuodessa. Kompensaatioraha on erittäin hyvä esimerkki rakenteisiin liittyvistä ongelmista Suomessa: veronmaksajat - (miinus) 30 miljoonaa euroa, HY/YA + 29 miljoonaa euroa, valittu joukko organisaatioita + 1 miljoona euroa.
.../)... 12.11.2012 10:04
Olen jo odotellutkin, koska nimimerkki nos taas yllättää ssesteisemmän jakson jälkeen. Ja tulihan se taas sieltä. Mikä_sinua_rassaa_YA:n_olemassaolossa? YA muun muassa maksaa tietääkseni reseptuuriin suhteutettuna paikkakuntiensa korkeakouluille vuosittain ihan tuntuvan euromäärän. Tämä sinun esimerkki ja toistuva vastakkainasettelu ei minun mielestäni edistä alaa mitenkään.
Eiköhän ne ongelmat ole muualla...
nos 10.11.2012 08:26
Kreikan harmaalla taloudella ei ole käsittääkseni mitään tekemistä tämän hetken kriisin kanssa, joka johtuu kelvottomasta rahaliitosta. Kyllä rahoitusyhtiöt, jotka Kreikaan sijoittivat muutama vuosi sitten, ovat olleet tietoisia Kreikan tilanteesta osaksi jo siksi, että ovat olleet mukana verosuunnittelussa. Harmaasta taloudesta kärsii keskiarvokreikkalainen, jonka veroaste on vääristynyt. Esimerkkinä vastaavasta vääristymästä Suomen apteekkisektorilla on YA, jonka omistajalle eli Helsingin yliopistolle on laissa luvattu kompensaatio siitä, että yliopistosta tuli tuloverovelvollinen ja apteekkimaksuvelvollinen. Koska yliopistolle kompensoidaan mainitut verokustannukset, on muulla verotuksella katettava kompensoitava määrä sen sijasta, että yliopisto suhteuttaa toimintansa verojen jälkeisten tulojen määrään tai YA suhteuttaa toimintansa sellaiseksi, jossa omistajan saamaa tuloa rasittaa verotus. Suomessa jaetaan erilaisia verotukia (verohelpotuksia) 15-20 miljardin euron edestä vuosittain (alv tuottaa noin 15 miljardia euroa vuodessa). Lisäksi meillä on rakenteissa olevaa elinkeinotukea mm. vähittäiskaupassa, eläkejärjestelmässä, rahoitusmarkkinoilla, kaivostoiminnassa ja energiasektorilla. Suomen ongelmat verrattuna Kreikkaan ovat tietyssä mielessä paljon vakavammat, koska meillä ongelmat ovat lailla vahvistettuja. Onneksi Saksan ja Ranskan pankit eivät nähneet Suomea kiinnostavana rahoituskohteena. Investointivirrat olisivat nostaneet meidän hintatasoa ja saattaneet meidät Kreikkaa vastaavaan kurimukseen. Meillä ei ole enää markkaa jota devalvoida 1990-luvun alun tapaan.
09.11.2012 13:41
Pienen apteekin apteekkarina minulla ei juuri ole pääomatuloja ja maksan kuitenkin veroja yli 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin miljoonapääomatuloinen. Vaikka maailmankatsomukseltani olen hyvin porvarillinen, kyllä tämä pääomatulojen verotuksen keveys panee hatuttamaan.
Kriittinen tarkkailija 07.11.2012 14:17
Suomessa on apteekkareita, joilla on huomattavan pienet ansiotulot ja samaan aikaan huomattavan suuret pääomatulot.
Kannattaisi olla aika varovainen, kun arvostelee muiden veroratkaisuja.
En tiedä miten hyvin näiden apteekkareiden veroratkaisut kestäisi muun yhteiskunnan lähempää tarkastelua, vaikka epäilemättä laillisia ovatkin.
Osallistu keskusteluun
Taas meitä rokotetaan
|
Potilasturvallisuus synnyttää uusia apteekkipalveluita
|
Monimuotoisuutta muttei täysremonttia
|
Uudet lääkehoidot ja riskin jakaminen
|
Vastuu ympäristöstä osaksi ammattitaitoa
|
Hallituksen suurin virhe
|
Kiihtyykö viitehintajärjestelmän hintakilpailu?
|
Onko elämää ilman digiä?
|
Zombeja ja aavetaloja
|
Apteekit turvaavat terveyspalveluita
|
hsss 14.11.2012 23:09
"sydänkäyrälle". Onko mitään väliä onko nos apteekkilainen vai edustaako hän, toivottavasti, itsenäistä, ajattelevaa suomalaista. Näin näyttää kuitenkin olevan. Sydänkäyrä ilmoitti jo kirjoituksessaan sidonnaisuutensa.
On ollut todella mielenkiintoista seurata näiden kahden kirjoittelua. Toinen kirjoittaa mielipiteensä, toinen faktan jossa ei ole havaittavissa sidonnaisuuksia, vaan áinoastaan analyyttistä pohdintaa.
Tämän kirjoittelun haluaisin mieluusti jatkuvan. Siitä apteekkaritkin voisivat saada ajatuksia omille toiminnoilleen, jotka toivoisin johtavan lääkehuollon säilymiseen kaikkialla Suomesssa. Toivottavasti viranomaisetkin lukisivat tätä kirjoittelua!