Avoimuutta ja nopeutta

APTEEKKARI 4/12

Terveys ei ole yksistään ihmisen omissa käsissä. Paljon merkitystä on sillä, millaiset puitteet ympäröivä yhteiskunta tarjoaa hyvinvointipalveluille ja elintavoille.

Terveys- ja sosiaalialan katsotaan yleisesti kuuluvan Euroopan unionin jäsenvaltioiden toimivaltaan. Läheisyysperiaate onkin hyvä malli, kun arvioidaan ihmisten tarpeita ja tarjotaan palveluja. Mutta myös EU:lla on tässä kuviossa roolinsa: sen tulisi turvata jokaiselle oikeus riittäviin ja kohtuuhintaisiin terveyspalveluihin, oikeus terveyteen.

LÄÄKKEIDEN SAATAVUUS on olennainen osa terveydenhuoltoa. Lääkealalla EU:n rooli kasvaa jatkuvasti markkinoiden ylikansallisen luonteen vuoksi. Viimeisimpiä unionin lainsäädäntölistalla ovat olleet lääkeväärennösten suitsiminen sekä kysymys siitä, miten ja kuka saa mainostaa lääkkeitä.

Jäsenvaltioilla on edelleen valta päättää siitä, mitä lääke saa maksaa ja missä määrin se korvataan kansallisissa sairasvakuutusjärjestelmissä. Tälle toimivallalle ei ole tulossa EU-tasolta haastetta, mutta sisämarkkinoiden toimivuuden, innovaatioiden ja kilpailukyvyn edistämisen sekä tutkimuksen nimissä unionilla on suuri intressi vaikuttaa jäsenvaltioiden käytäntöihin.

Komissio onkin parhaillaan uudistamassa hinnoittelun ja korvauskäytäntöjen avoimuuteen liittyvää lainsäädäntöä, niin kutsuttua avoimuusdirektiiviä. Nykyisessä lainsäädännössä luodaan periaatteet, joilla jäsenmaat saavat säädellä hintoja, ja joiden mukaan viranomaisten on avoimesti perusteltava kielteinen korvauspäätös. Nykyisessä direktiivissä on myös määritelty, missä ajassa jäsenvaltioiden viranomaisten on päätettävä lääkkeen hinnasta ja korvauskelpoisuudesta.

KOMISSIO JULKAISI pitkään valmistellun ehdotuksensa tämän kuun alussa. Esityksen merkittävin uudistus on päätöksenteon nopeuttaminen. Hinnoista ja korvausmenettelyistä tulisi päättää aiemman 180 päivän sijaan 120 päivän kuluessa. Geneeristen lääkkeiden osalta aika lyhenee vain 30 päivään. Myös lainsäädännön täytäntöönpanon valvontaa ja sanktioita tiukennetaan.

Aikarajojen lyhentäminen ja yhtenäistäminen lisää ennakoitavuutta lääkealan toimijoiden keskuudessa. Suomen osalta lääkkeiden tukkuhintojen lasku korostaa tehokkaan hakemusmenettelyn tarvetta. Erityisesti uudistus kuitenkin parantaa kuluttajien asemaa, kun uudet lääkkeet saadaan markkinoille entistä nopeammin. Monet uudet lääkkeet kun tarjoavat kokonaan uuden hoitokeinon tai ovat huomattavasti tehokkaampia kuin edeltäjänsä. Jos tarkastellaan pitkällä tähtäimellä eurooppalaisten terveydenhuoltojärjestelmien ja niiden käyttäjien tulevaisuutta, asteittaisella harmonisoinnilla on hyötynsä, kun terveysalalle aletaan aikanaan kaavailla EU:n laajuisia terveydenhuollon tietokantoja sekä rajat ylittävää ja sähköistä reseptijärjestelmää. 

Sirpa Pietikäinen

Kirjoittaja on Euroopan parlamentin jäsen.