Ympäristö on myös apteekin asia

KULUTTAJAT OVAT TULLEET yhä tietoisemmiksi maapallomme tilasta, ja monet haluavat tehdä entistä ympäristöystävällisempiä valintoja. Myös apteekkien tulisi osallistua yhä aktiivisemmin ympäristömme suojeluun ja ilmastonmuutoksen hidastamiseen.

Asiakkaat olettavat apteekin toimivan ympäristövastuullisesti, ja apteekit voivat saavuttaa myös kilpailuetua ympäristötyöllään. Suomessa on tällä hetkellä muutama apteekki, joille on myönnetty ympäristösertifikaatti, eli ne ovat sitoutuneet noudattamaan tiettyä kriteeristöä ympäristönsuojelun parantamiseksi.

Muovin määrän vähentämiseen on jo havahduttu. Useissa apteekeissa muovipussit ovat nykyään maksullisia, tai niiden tilalle on tullut paperikasseja ja kestokasseja. Suomen ympäristökeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan paperikassi ei ole muovipussia merkittävästi ympäristöystävällisempi, koska valmistuksessa muodostuu suuria kuljetuspäästöjä.

KANGASKASSIEN PÄÄSTÖT ovat selvästi suurimmat, sillä puuvillan valmistus kuormittaa ympäristöä. Puuvillakassia pitäisi käyttää satoja kertoja, jotta se pärjäisi vertailussa. Ympäristöystävällisin on kierrätysmuovikassi, joten apteekkien tulisi siirtyä niihin.

Useissa apteekeissa on asiakkaille tarkoitettu juomapiste, jonka kertakäyttömukit ovat muovia tai pahvia. Molemmissa on ympäristön kannalta oleellisinta kierrätys. Roskien lajittelun luulisi olevan suhteellisen yksinkertaista. Roskat pitäisi lajitella myös työntekijöiden taukotiloissa. Lisäksi jätettä voi vähentää vaihtamalla käsipaperit pyyherulliin.

Lääkkeen valintaan vaikuttaa ensisijaisesti teho, turvallisuus, sopivuus ja hinta. Jos nämä ovat tasan, voidaan vertailla ympäristövaikutuksia.

Lääkejätteiden kierrätys on tärkeä osa ympäristönsuojelua, ja asiakkaita tulee muistuttaa vanhentuneiden lääkkeidensä palauttamisesta. Ruotsissa voi esimerkiksi ansaita bonuspisteitä tuomalla yli jääneet lääkkeensä apteekkiin.

Tämä voisi motivoiva meitä myös Suomessa. Samalla voi muistuttaa siitä, että lääkkeen ulkopakkauksen voi viedä itse pahvinkeräykseen ja pakkausselosteen paperinkeräykseen. Muoviset tyhjät ja puhtaat lääke-, vitamiini- ja luontaistuotepurkit kuuluvat muovinkeräykseen.

APTEEKIT VOIVAT JÄRJESTÄÄ teemaviikkoja, joilla asiakasta neuvotaan lääkejätteen ja -pakkausten kierrätyksessä.

Ruotsi on ottanut ympäristönäkökulman myös lääkevalintaan. Kansallisessa lääketietokannassa (Fass-databasen) osio, johon on kerätty tietoa valmisteiden ympäristövaikutuksista. Siinä on kerrottu niiden riskeistä ympäristölle, maatumisesta ja kertymisestä eliöihin (bioakkumulaatio).

Lääkkeen valintaan vaikuttaa ensisijaisesti teho, turvallisuus, sopivuus potilaalle ja hinta, mutta jos nämä kriteerit ovat vaihtoehtoisilla valmisteilla samat, voidaan vertailla ympäristövaikutuksia.

Annosjakelu parantaa lääkitysturvallisuutta ja vähentää lääkejätettä, mutta tuottaa roskaa. Annosjakelijat saavat lääkkeet samanlaisissa pienissä annospakkauksissa kuin potilaatkin. Lääkkeet poistetaan niistä ja pakataan uudestaan – muoviin.

Apteekkien henkilökunta voi ohjeistaa potilasta ja hänen omaisiaan viemään muovit muovinkeräykseen. Jos lääkkeet kuljetetaan kotiin, henkilökunta voi kerätä tyhjät annospussit mukaansa.

Pienistä asioista tulee järjestelmällisesti toteutettuina merkittäviä. Haastan jokaisen apteekin työntekijän pohtimaan, mitä omassa apteekissa voidaan tehdä paremmin!

Kirjoittaja on toisen vuoden farmaseuttiopiskelija, joka keikkailee pääkaupunkiseudulla Farmanian asiakasapteekeissa teknisenä työntekijänä.