Opintomatkalla Ruotsissa

APTEEKKIJÄRJESTELMÄN uudistamista vaativat markkinaliberaalit ja päivittäistavarakaupan edunvalvojat kannustavat kääntämään katseet Ruotsiin, jossa apteekkireformi on tehty vuosia sitten.

Niinpä suuntasin 10 000 asukkaan kuntaan eteläisessä Ruotsissa, jossa minulla oli mahdollisuus saada suoraa tietoa ketjuapteekkien toiminnasta kontaktieni kautta.

Kun reformi kymmenen vuotta sitten tehtiin, pääomasijoittaja osti kunnan ainoan apteekin valtion Apoteket AB:lta. Yhtiön edustajat astelivat heti kaupan jälkeen apteekkiin ja ilmoittivat, että kaikki kehitystyö jäädytetään. Tarkoituksena oli pitää apteekkia kolme vuotta ja myydä se sitten hyvällä katteella jollekin uusista ketjuista. Näin tapahtuikin.

Kilpaileva ulkomaalainen ketju perusti sittemmin kuntaan toisen apteekin. Apteekit sijaitsevat sadan metrin päässä toisistaan. Molempien liikevaihto on noin puolet alkuperäisen Apoteket AB:n yksikön liikevaihdosta.

Liikevaihdon puolittuminen on supistanut varastoja. Apteekit ilmoittavatkin pyrkivänsä vain 94 prosentin palveluasteeseen, Suomessa olemme tottuneet 98 prosentin tasoon.

RUOTSIN APTEEKKIVERKOSTO tiheni aluksi voimakkaasti. Nyt muutamia maaseutuapteekkeja on jo lopettanut ja apteekkien määrä kasvaa enää hitaasti. Verkosto on yhä harvempi kuin Suomessa.

Viime aikoina päivittäistavaraketju ICA on alkanut siirtää omistamiaan apteekkeja kauppojensa yhteyteen. Muita apteekkiketjuja tämä kismittää, sillä niiden vuokrasopimukset ICA:n kanssa on irtisanottu. Edessä on muutto huonommalle kauppapaikalle tai toimipisteen lopetus.

Tukkualenukset ovat parantaneet ketjujen katteita, mutta asiakkaat eivät niistä hyödy.

Suomessa reformin tarvetta perusteellaan muun muassa aukioloaikojen pidentämisellä. Esimerkkikunnassa apteekkien aukiolot ovat lähes identtiset: arkisin 9-18 ja lauantaisin 9-13. Maanantaisin toinen on auki 18.30:een, sunnuntaisin molemmat ovat kiinni.

Suomessa moni apteekki sijaitsee kauppakeskuksessa, ja aukioloajat noudattelevat kauppakeskusten aukioloaikoja – myös sunnuntaisin. Pienissäkin kunnissa, kuten Nokialla, apteekit palvelevat vuoden jokaisena päivänä. Jatkuvasti avoinna olevia 24/7-apteekkeja on Suomessa ja Ruotsissa tasan yksi.

KETJUUNTUMINEN ON vaikuttanut vahvasti itsehoidon valikoimiin. Lääkkeiden osuus on enää 15 prosenttia itsehoidon tuotteista. Lääkkeet on ahdettu apteekin taaimmaiseen nurkkaan pt-kaupan maitohyllyn tapaan – ilmeisesti heräteostoille kannustamaan.

Tuotemerkkejä on karsittu rajusti. Kussakin tuoteryhmässä on tarjolla lähinnä yksi tunnettu brändi ja mahdollisesti apteekin oma merkki. Valikoimaan pääsee vain railakkailla alennuksilla, ja päätös arvioidaan uudelleen menekin perusteella joka neljäs kuukausi.

Huulipunaa etsiviä varmasti ilahduttaa se, että niitä on esillä jopa kaksi kokonaista hyllykköä.

Tukkualennukset ovat parantaneet ketjujen katteita, mutta asiakkaat eivät niistä hyödy. Hinnat päätetään keskusjohdossa, ja ne näyttävät asettuvan kilpailijan tasolle. Varsinaisia tarjouksia on vain lääkkeistä, joista on hankittu vanheneva erä pilkkahintaan. Itsehoitolääkkeiden hintakehitys seuraa kuluttajahintaindeksiä eli hinnat nousevat, minulle kerrottiin.

Kun hintakilpailua ei ole, apteekit pyrkivät erottautumaan profiloitumalla. Toinen ketjuapteekeista kertoo panostavan kasvojen alueelle, käytännössä kosmetiikkaan. Huulipunaa etsiviä varmasti ilahduttaa se, että niitä on esillä jopa kaksi kokonaista hyllykköä. Alennuslipare löytyy lähes joka toisesta tuotteesta, usein ketjun omasta tuotemerkistä.

UUDISTUS ON VÄHENTÄNYT henkilökuntaa molemmissa apteekeissa, joissa vierailin. Farmaseutteja on kielletty menemästä palveluvalintaan, teknisen henkilöstön reviirille.

Itsehoidon lääkeneuvontaa on mahdollista saada erikseen pyytämällä, jolloin farmaseutti kutsutaan paikalle. Vain reseptipuolella farmaseuteilla on enää aktiivinen rooli, mutta sekin on muuttunut pitkälti valvonnaksi, kun tekniset työntekijät toimittavat reseptejä.

Suomessa farmaseuttinen henkilökunta vastaa asiakaspalvelusta. Proviisoriomistukseen perustuvaa apteekkijärjestelmää pidetään kansainvälisillä areenoilla usein esimerkkinä korkean koulutuksen ja asiantuntijuuden edelläkävijyydestä. Lääkeneuvonta on aina läsnä.

Ehkäpä revoluution sijaan apteekin asiakasta ja suomalaista yhteiskuntaa palvelisi paremmin evoluutio ja apteekkien integroiminen entistä vahvemmin terveydenhuoltoon matalan kynnyksen terveyspalveluna.

Kirjoittaja on Ranuan apteekin apteekkari, jolla on kokemusta myös ketjuapteekissa työskentelystä.