Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Lääkejäämät kannattaa puhdistaa jo päästölähteillä

Blogivieras   23.09.2016 11:11  Taina Nystén

LÄÄKEAINEIDEN JÄÄMIÄ päätyy ympäristöön niiden käytöstä sekä lääkejätteiden ja tuotantolaitosten päästöistä mm. puhdistettujen jätevesien sekä puhdistamolietteiden kautta Suomessa ja muualla maailmassa.

Ongelman laajuuden voimme ymmärtää kunnolla vasta sitten, kun lääkeaineiden havaitsemiseen tarvittava analytiikka on riittävän tarkka ja laadukas – toistaiseksi näin ei vielä täysin ole.

Pitoisuuksia ympäristössä on kuvattu ”pieniksi”, mutta lääkkeet on kehitetty aiheuttamaan vasteita jo hyvinkin pieninä pitoisuuksina.

Lisäksi lääkejäämien monimutkaista ympäristökäyttäytymistä tai -vaikutuksia sekä yhteisvaikutuksia jäteveden ”kemikaalicocktaileissa” ei vielä tunneta riittävän hyvin.

Haitallisten aineiden ekotoksikologisia vaikutuksia tarkastellessa 1+1 saattaa olla enemmän kuin 2.

Lääkkeet on kehitetty aiheuttamaan vasteita jo hyvinkin pieninä pitoisuuksina."



JOILLAKIN YMPÄRISTÖSTÄ havaituilla lääkejäämillä on osoitettu olevan haitallisia vaikutuksia, kuten esimerkiksi antibioottien aiheuttama mikrobiresistenssin yleistyminen tai eliöissä havaittavat hormonaaliset sekä käyttäytymishäiriöt.

Lisäksi jotkut lääkeaineet ja niiden muuntumistuotteet ovat biokertyviä ja erittäin pysyviä.

Suomessa runsaasti käytetyn ibuprofeiinin on todettu muuntuvan nopeasti jätevedenpuhdistamolla ja vesistöissämme, mutta antaako lääkeaineen pitoisuuden mittaaminen realistisen kuvan lääkejäämien ympäristöriskeistä?

Esimerkiksi Lappeenrannan alueelta on ahvenen sapesta mitattu 50 kertaa suurempia ibubrofeiinipitoisuuksia kuin sen elinympäristöstä (4).

Lisäksi lääkejäämät voivat vahingoittaa myös jäteveden käsittelyprosessia.



TEKNISESTI ON kustannustehokkaampaa puhdistaa lääkejäämät niiden alkuperäisellä päästölähteellä – kuten hoitolaitoksista, sairaaloista ja lääketehtailta – kuin kunnallisen puhdistamon jätevedestä ja lietteestä tai juomavedestä.


Lääkejäämien esiintyminen lietteessä tekee puhtaan kiertotalouden tavoitteiden toteuttamisen haasteelliseksi."

Puhdistamien on perusteltua suuria lääkejäämiä päästävistä yksiköistä ennen kuin jäämät sekoittuvat ja laimenevat kunnallisella jätevedenpuhdistamolla muun tyyppisiin jätevesiin kuormittamaan jätevedenpuhdistamoa ja likaamaan sen puhdistamolietettä.

Lääkejäämien esiintyminen lietteessä tekee puhtaan kiertotalouden tavoitteiden toteuttamisen lietteen jatkohyödyntämisestä haasteelliseksi, sen sisältämistä ravinteista huolimatta.



KOKOSIMME JOUKON avoimeen ratkaisuhakuisuuteen motivoituneita tutkijoita, terveydenhuoltoalan, jätevesilaitosten ja veden puhdistusteknologian toimijoita kehittämään ratkaisuja lääkejäämiä sisältävän jätevedenpuhdistuksen tehostamiseen.

Tekesin tuella aloitimme EPIC-hankkeen (Efficient Treatment of Pharmaceutical Residue at Source).

Tämän hankkeen tarkoituksena on tunnistaa erilaisista päästölähteistä kunnalliseen jäteveteen päätyviä lääkejäämiä ja testata pilot-mittakaavassa kustannustehokkaita puhdistustekniikoita suoraan lääkejäämien alkuperäisillä päästölähteillä.

Tämän lisäksi hankkeessa laaditaan suosituksia ohjauskeinoista lääkeaineiden kestävään hallintaan yhdessä aihealueen keskeisten sidosryhmien kanssa.


Kirjoittaja on EPIC-hankkeen koordinaattori ja toimiin Suomen ympäristökeskuksessa (SYKEssä) kulutuksen ja tuotannon keskuksen kehittämispäällikkönä.

Kirjoituksen lähteenä on käytetty myös: Munne P., & Äystö L. 2015. Eräiden lääkeaineiden ja triklosaanin esiintyminen puhdistamolietteissä sekä käyttäytyminen suomalaisilla maatalousmailla. Ympäristö ja Terveys 4/2015:34-39.


Osallistu keskusteluun

Kommenttisi tulee näkyviin vasta kun keskustelun valvoja on hyväksynyt sen julkaistavaksi. Emme julkaise hyvien tapojen vastaisia emmekä aiheeseen liittymättömiä kommentteja.


Och samma på svenska
09.12.2019 09:36 OONA KARVONEN

Asiakaspalvelu 09.12.2019 09:36 OONA KARVONEN


"Kaikkea mitä saa"
23.07.2019 10:22 ALEKSI WESTERHOLM

Lääkehoito 23.07.2019 10:22 ALEKSI WESTERHOLM


Ympäristö on myös apteekin asia
24.05.2019 11:06 ROOSA SAARENMAA

Ympäristö 24.05.2019 11:06 ROOSA SAARENMAA


Kenelle lääkehoidon arviointi – ja kuka maksaa?
14.05.2019 08:50 ALEKSI WESTERHOLM

lääkehoidon arviointi 14.05.2019 08:50 ALEKSI WESTERHOLM


Opintomatkalla Ruotsissa
16.04.2019 09:45 SAMI HYVÖNEN

Apteekkijärjestelmä 16.04.2019 09:45 SAMI HYVÖNEN


Biosimilaarit apteekissa
10.04.2019 15:15 RIIKKA HYNYNEN

Lääkehoito 10.04.2019 15:15 RIIKKA HYNYNEN


Apteekki huomenna
02.04.2019 09:33 SARI SARKOMAA

Blogivieras 02.04.2019 09:33 SARI SARKOMAA


Mukaan muutokseen
26.03.2019 09:38 ANNIKA SAARIKKO

Apteekkijärjestelmä 26.03.2019 09:38 ANNIKA SAARIKKO


Kauramaitokaupassa pohdittua
20.03.2019 17:30 TOUKO AALTO

Apteekkijärjestelmä 20.03.2019 17:30 TOUKO AALTO


Miten apteekkeja voidaan kehittää?
12.03.2019 16:28 VILLE SKINNARI

Apteekkijärjestelmä 12.03.2019 16:28 VILLE SKINNARI