Korvaushoitoa apteekista Kanadan malliin

HUUMAUSAINEET ovat globaali ongelma. Käyttäjät rahoittavat kansainvälistä järjestäytynyttä rikollisuutta, ja huumausaineet ovat kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden suurin tulonlähde.

Opioidien ongelmakäyttäjiä arvioidaan olevan Suomessa noin 12 700–15 100. Opioidiriippuvaisille tarjotaan Suomessa sekä vieroitus- että korvaushoitoa. Korvaushoidon piirissä on nyt noin 2 700 potilasta.

Yhteiskunnalle turvallisesti toteutettu korvaushoito on aina halvempaa kuin hoidotta jättäminen. Kuitenkin suuri määrä opioidiriippuvaisia on yhä nykyisen korvaushoitojärjestelmän ulkopuolella.

Laittomien opioidien käyttäjät elävät hyvin riskialtista elämää, johon liittyvät erilaiset aineiden suonensisäisen käytön terveysriskit (esim. hepatiitti, HIV, yliannostustuksen seuraukset), rikollisuus, syrjäytyminen ja ennenaikainen kuolema.


APTEEKIT OVAT osallistuneet parempikuntoisen korvaushoitopotilaiden lääkejakeluun vuodesta 2008 lähtien. Nykyisistä korvaushoitopotilasta noin joka kymmenes hakee lääkkeensä apteekista erityisen sopimuksen turvin.

A-Klinikkasäätiön ylilääkärin Kaarlo Simojoen mukaan apteekin kautta voitaisiin hoitaa vähintäänkin 30 prosenttia opioidiriippuvaisten korvaushoitopotilaiden lääkejakelusta. Voisiko mallia toteutukseen ottaa esimerkiksi Kanadasta?


KANADASSA APTEEKIT toimivat buprenorfiini-naloksoni- ja metadonikorvaushoidon palvelupisteinä.

Apteekin henkilökunta annostelee potilaan yksilöllisen metadonioraaliliuosannoksen, jonka potilas nauttii apteekin farmaseuttisen henkilökunnan valvonnan alaisuudessa.

Potilaalle annetut metadoniannokset dokumentoidaan ja annosväliä seurataan. Annosliuos voidaan sekoittaa mehuun asiakkaan toiveen mukaisesti.

Myös apteekin tilajärjestelyissä pitää huomioida palvelun tarjonta ja riittävä intimiteetti lääkettä otettaessa.

METADONIHOITOA VOI Kanadassa määrätä lääkäri, jolla on määräämiseen liittyvä erillislupa. Tarvittaessa hoitava lääkäri tutkii virtsakokeiden kautta asiakkaan sitoutumista ja muiden huumaavien aineiden/lääkkeiden käytöstä pidättäytymistä hoidon aikana.

Apteekin ja hoitavan lääkärin välillä pitää myös olla toimiva yhteistyö, jonka avulla varmistetaan potilaan terveydentilaa koskevan tiedon kulku, sovitaan tilanteista, joissa lääkettä ei anneta potilaalle ja/tai kuinka toimitaan mahdollisten katkosten esiintyessä hoidon aikana.

Metadonikorvausjärjestelmän rahoitus poikkeaa Kanadan eri provinssien välillä, sillä provinsseilla on varsin itsenäinen päätösvalta sosiaali- ja terveyspolitiikassa.

Osassa provinsseja, esimerkiksi Albertassa, palvelun voi maksaa potilaan terveysvakuutus tai potilas itse. Usein metadonikorvaushoitoa käyttävät asiakkaat saavat pienten tulojen takia lääkityksen sosiaalihuollon kustantamana.


METADONIKORVAUSHOITOJÄRJESTELMÄN kustannuksia on arvioitu Kanadan Ontariossa lähes 10 000 potilaan aineistolla. Vuonna 2012 julkaistun artikkelin mukaan hoidon keskimääräinen päiväkustannus oli euroiksi muutettuna runsaat kymmenen euroa eli vuositasolla hiukan alle 3900 euroa.

Kustannuksista noin 10 prosenttia aiheutui lääkärikustannuksista, vajaat 40 prosenttia apteekin palvelukustannuksista, noin neljä prosenttia metadonista ja noin 47 prosenttia virtsanäytteiden tutkimisesta.

Uskoisin, että oikeilla pelisäännöillä homma onnistuisi myös Suomessa. Apteekit palvelevat mahdollisia palvelun käyttäjiä jo nyt muissa asioissa.

Kirjoittaja on Jyväskylän Uuden Apteekin apteekkari.