Kauramaitokaupassa pohdittua

APTEEKKIKESKUSTELUSSA minua häiritsee eniten se, että lääkkeistä puhutaan kuin mistä tahansa tuotteista. Kansanterveyden kannalta olisi syytä pyrkiä vähentämään lääkkeiden käyttöä ja varmistaa lääke- ja potilasturvallisuus, eikä kaikin keinoin lisätä niitä mekanismeja, jotka johtavat käytön lisääntymiseen ilman alan ammattilaisten ohjeistusta.

Lääkeala on hyvin säänneltyä, ja jo sen vuoksi monet keinot kilpailun lisäämiseksi ja hintojen laskemiseksi eivät toimi samalla tavoi kuin maitokaupassa. Asioita ei voi myöskään katsoa vain kuluttajan ostohetken näkökulmasta, vaan lääkkeiden osalta kysymys on, kuten todettua, myös potilasturvallisuudesta, kansanterveydestä ja yhteiskunnallisista kustannuksista.

Tämän vuoksi vaikutuksia on mietittävä ostohetkeä pidemmälle. Vapauspuheen rinnalle tarvitaan puhetta vastuusta, koska muuten luomme lisää uusia ongelmia emmekä ymmärrä päätösten kokonaisvaikutuksia.

Kun ostan kauramaitoa, tiedän mitä ostan. Kun ostan lääkkeitä, tarvitsen asiantuntevaa ohjeistusta.

Kun ostan kauramaitoa, tiedän mitä olen ostamassa. En tarvitse myyjää kertomaan itse tuotteesta. Kun ostan apteekista lääkkeitä, minulla on huomattavasti heikompi käsitys siitä, miten lääke minuun vaikuttaa.

KUN OSTAN LÄÄKKEITÄ, tarvitsen asiantuntevaa ohjeistusta siitä, mitä olen ostamassa. Tarvitsen sitä, vaikka en tahtoisi.

Tavallisia kulutushyödykkeitä ei siis voi verrata lääkkeiden kaltaisiin terapiahyödykkeisiin. Lääkkeiden myyjiä ja ostajia ei ole rajattomasti, eikä ihmisillä ole täydellistä ymmärrystä siitä, mitä ovat milloinkin ostamassa.

Kauramaitoa myydään juuri sen verran kuin ihmiset haluavat sitä ostaa. Mitä enemmän, sen parempi. Lääkkeiden tuotanto ei heilahtele samalla tavalla, ja sitä on syytäkin yrittää rajoittaa, ei kasvattaa.

Lääkkeitä syödään, kun niitä on pakko syödä, ei silloin kun tekee mieli jotain tai on nälkä tai jano. Ruokaa ja juomaa voi syödä vapaammin, mutta lääkkeitä tulee syödä juuri oikea määrä.

Kun ihminen käy kaupassa, hän voi ottaa haluamansa tuotteen kaupan hyllyltä. Kun ihminen käy apteekissa, hän tarvitsee reseptilääkkeiden osalta lääkärin määräyksen.

KUN IHMINEN OSTAA kauramaitoa, hän maksaa tuotteen itse. Kun ihminen ostaa monia lääkkeitä, hän maksaa vain omavastuun ja yhteiskunta maksaa loput. Näin lääkkeiden käytön lisääntyminen lisää myös yhteiskunnan kustannuksia.

Lääkkeiden väärinkäyttö voi aiheuttaa vakavia seurauksia yksilölle ja tulla kalliiksi myös yhteiskunnalle.

Eirtyispiirteistään huolimatta myös apteekkitoiminnan täytyy elää ajassa. Kaikkea toimintaa voi ja tulee kehittää. Niin myös apteekkien toimintaa.

Siellä, missä kysyntää on eniten, apteekkien määrää tulisi kasvattaa vastamaan tarvetta ja tasaamaan kilpailuasetelmaa. Myös monista muista uudistuksista on syytä keskustella. Se edellyttää kuitenkin kokonaisvaltaista ymmärrystä asiasta, josta keskustellaan.

Kirjoittaja on Vihreiden kansanedustajaehdokas Keski-Suomen vaalipiirissä.

Kirjoitus on osa Apteekkarilehden vaaliblogisarjaa.