Apteekit mukaan yhteistyöhön osaksi sote-uudistusta

SOTE-UUDISTUS etenee askel askeleelta, ja lakiluonnoksia odotetaan lausuntokierroksille toukokuussa.

Moni yksityiskohta on vielä vaille vastausta, mutta se ainakin on tiedossa, että palveluntuottajia on tulossa julkiseen järjestelmään lisää.

Uudistukselta odotetaan paitsi palveluiden saatavuuden paranemista, myös kolmen miljardin säästöä.

On tärkeää miettiä, millaisena nähdään apteekkien tulevaisuus tässä kokonaisuudessa.


APTEEKKIEN ja terveydenhuollon yhteistyöstä on puhuttu jo useamman vuoden ajan.

Vuosina 2011–2014 kolmessa kunnassa pilotoitiin Terveyspiste-konseptia, jossa apteekissa työskenteli normaalin toiminnan ohella sairaanhoitajia tarjoamassa matalan kynnyksen terveyspalveluita.

Kokeilusta saatiin hyviä tuloksia, ja sittemmin toimintamalli on hiljalleen levinnyt yhä useampiin apteekkeihin eri puolilla Suomea.

Myös reilu vuosi sitten loppuraporttinsa jättänyt apteekkitoiminnan ja muun lääkehuollon kehittämistyöryhmä piti Terveyspistettä toimivana.

Se katsoi, että apteekki voisi korvata tai täydentää terveydenhuollon palveluja etenkin pienillä paikkakunnilla, ja siten parantaa palveluiden saatavuutta.

TYÖRYHMÄ TEKI muutamia ehdotuksia lakimuutoksista, joilla toimintamallin leviämistä voitaisiin edistää, mutta sote-uudistuksen alla näitä ei ole ainakaan vielä viety eteenpäin.

Terveydenhuollon ja apteekin yhteistyöllä voisi olla merkittäviä vaikutuksia myös kansanterveyteen.

Esimerkiksi influenssarokotusten pistämisestä apteekeissa on puhuttu paljon, ja se sisältyi myös apteekkityöryhmän ehdotuksiin

Nykyäänhän yli 65-vuotiaista vain reilu kolmannes ottaa influenssarokotteen, mikä on vain puolet EU:n ja WHO:n kattavuustavoitteesta tällä ikäryhmällä.

Kattavuus voisi parantua jos myös apteekeissa voitaisiin rokottaa, mutta nykylainsäädäntö ei tähän taivu.


SOTE-UUDISTUKSEN myötä pyritään yhä enemmän siihen, että ikääntyviä ihmisiä hoidetaan heidän omassa kodissaan.

Sairaanhoitajan ohjeet ja esimerkiksi verenpainemittausten tekeminen apteekkikäynnin yhteydessä voivat olennaisesti tukea ihmisten omahoitoa ja vähentää terveyskeskuskäyntejä.

Tässä yhteydessä on kuitenkin välttämätöntä huolehtia siitä, että apteekista pystytään ohjaamaan ihminen tarpeen vaatiessa eteenpäin terveydenhuollon palveluihin.


YKSI EDELLYTYS apteekkien ja terveydenhuollon toimivalle yhteistyölle on, että apteekissa tehdyt mittaukset ja toimenpiteet pystytään kirjaamaan potilaan tietoihin potilastiedon arkistoon.

Tämän yhteyden mahdollistava palvelu on parhaillaan rakenteilla.

Myös toiminnan lupamenettelyjen ja laatu- ja tuottamiskriteerien tulisi olla yhteneväisiä muiden terveydenhuollon palveluja tarjoavien tahojen kanssa.

Terveyskeskuksen on voitava luottaa apteekissa tehtyihin mittauksiin.

YHTEISTYÖ VOISI mahdollistaa myös apteekkarien asiantuntemuksen paremman hyödyntämisen lääkkeiden käytön arvioinnissa.

Tällä hetkellä apteekit tarjoavat lääkehoidon arviointia maksullisena palveluna, mutta arvioinnille voisi olla laajempaa tarvetta.

Kuopiossa kokeiltiin hiljattain lääkearviointien tekemistä mm. kotihoidossa, sairaalassa ja palvelukeskuksessa, ja tulokset olivat hyviä.

Lääkkeiden käytössä olisi paljon tehostamisen varaa, sillä vuosittain pelkästään reseptilääkkeitä heitetään pois jopa sadan miljoonan euron edestä.

Siitä ei liene tarkkaa arviota, kuinka paljon rahaa uppoaa lääkehoidon huonoon suunnitteluun ja toteutukseen, mutta siinäkin voi olla kysymys kymmenistä miljoonista euroista.

Asia on myös hyvin ajankohtainen, sillä Kelan lääkekorvauksia on leikattu ja ensi vuonna niistä ollaan säästämässä 150 miljoonaa euroa lisää.

PERUSPALVELUMINISTERI Hanna Mäntylä on luvannut, että sote-uudistuksen yhteydessä myös apteekkien kehittämistä ja tulevaa roolia tullaan katsomaan tarkemmin.

Apteekkien ja terveydenhuollon yhteistyön laajentaminen sopisi varmasti hyvin hallituksen tavoitteisiin laajentaa palveluntuottajakenttää ja parantaa omahoidon edellytyksiä.

Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen.